Tämä on yhdistetty asu ja kuosisuunnittelu postaus. Molemmat asiat sointuivat niin hyvin yhteen, että suurena mätsäävien sävyjen ystävänä oli aivan pakko toteuttaa tämä yhdistelmä. Nämä ruskean ja oranssin eri vivahteet tuo mieleen loppukesän lämmön ja syksyn, jolloin näitä värejä alkaa näkyä luonnossa. Jotenkin jo kaipaan sitä tunnetta kun voi kevyesti potkia maahan varisseita lehtiä tieltään jalkakäytävällä ja kuuluu se kuivien lehtien kevyt kahina. Ruskeaa, keltaista, punaista ja vielä pieni häivähdys kesän vihreää. Toisaalta toivon ettei lehdet tippuisi vielä pitkään aikaan ja kesä jatkuisi ja jatkuisi.
Kun on töissä kangaskaupassa, joutuu tekemisiin toinen toistaan ihanampien kankaiden kanssa. On hyvin tyypillistä että kehitän pienen pakkomielteen johonkin just minulle sopivaan kankaaseen ja mietin aina sen nähdessäni mikä olisi makeinta mitä siitä voisin ommella. Tämän kanelinen trikoo sai aikaan juuri tuon kuvaillun tunteen ja ompeluhaaveiluissani päädyin kietaisumekkoon. Kaava on muokattu Paper Theoryn Zadie Jumpsuitista. Myös jumpsuit on tulossa, mutta innostuin tekemään siihen kirjailtuja yksityiskohtia ja tämä mekko ennätti valmistua ensin.
Olen muutaman vuoden ajan kerryttänyt kapselivaatekaappia. Netistä löytyy paljon ohjeita sellaisen kokoamiseen, omaani teen aika rennosti ja soveltaen. Pyrin pitämään vaatteiden määrät pieninä ja värit ja mallit sellaisina jotka sopii keskenään yhteen. Minulla on pääasiassa mustaa, harmaata, denimiä ja ruskean eri sävyjä. Jotta homma ei kävisi liian säntilliseksi ja tylsäksi, löytyy erikseen osio ihan villeille asusteille ja vaatekappaleille. Pidän itselläni siis sen mahdollisuuden että jos joskus löydän kirpparilta jonkin ihanan mutta ei vaatekaappiini sopivan vaatteen, sille on tilaa siellä valkoisen hapsujakun ja glitterlegginsien joukossa. Pienen ja yhteensopivan vaatekokoelman pohjimmainen tarkoitus minulle on, ettei tarvitse pähkäillä mitä laittaa päälle ja silti kokonaisuus näyttää ihan järkevältä. Plus tärkeänä ekologisena kulmana pidän sitä, etten osta harkitsematta uutta ja kun ostan, sen pitää olla niin kiva ja kestävä että haluan pitää sitä vuosienkin päästä. Tämä mekko sopii mukavasti jo olemassa olevien vaatteideni joukkoon. Kylminä päivinä yhdistän siihen lasten mummin neuloman beigen neuletakin.
Suomen sisällä matkailu on mielenkiintoista. Olin käynyt vain kerran aikaisemmin itäisessä Suomessa. Tuollaiset pienet paikkakunnat kuten Juuka on käymisen arvoisia. Siellä oli kaunis puutalo alue Puu-Juuka jonka läpi ajettiin. Ja onhan kesällä muutenkin kaikkialla kaunista. En ollut aiemmin käynyt Kolilla. Käytiin porukalla Ukko-Kolin huipulla ja kylpylässä jonka ikkunoista avautui upea maisema Päijänteelle. En osaa kuvailla sitä muilla sanoin kuin että oli tosi kaunista. Kannattaa käydä katsomassa.
Heinäkuun alku ja meidän Kolilla vieteytyt lomapäivät oli sateisia ja viileitä. Kotiin palattuamme alkoi helteet ja käytiin iltapäivisin tutustumassa lähiseudun uimarantoihin. En nauti paljoa helteistä ja porottavasta auringosta, sellaiset päivät tekevät minusta väsyneen ja kärttyisän. Parasta niinä päivinä oli päästä lähelle vettä. Haaveilin raikkaasta vesisateesta. Viimeksi olin seisonut sateessa ja tuulessa Ukko-kolin huipulla. Kuosi on siis haaveilua sateesta, mutta myös iloa siitä että on lämmintä ja ihana kesäinen luonto ympärillä. Helteessä on toki myös puolensa. Jäätelö maistuu paremmalta ja lasten pukeminen on helppoa, mutta minä olen ihan tyytyväinen tähän viileämpään. Tarkenen uudessa mekossa, mutta voin tarvittaessa kiepsauttaa neuletakin hartioille.
Tätä kirjoittaessani istun bussissa matkalla Kuopioon ystävien luokse. Kuopio on minun lempi kaupunkini ja kesällä ihastuin siihen taas uudestaan. Toriremontti oli saatu valmiiksi ja kävelymatka Kauppakatua pitkin satamaan oli entiselle kuopiolaiselle jotenkin nostalginen. Uudelleen maalattu kauppahalli ja autottomat kävelykadut ja kaikki. Mukavaa elokuuta, minä lähden jatkamaan näitä fiilistelyjä sinne paikan päälle!
Terveisin Anna-Maria
