Kalenterini Bullet Journal

28 huhtikuuta 2017

Helsinki, Suomi
Ei kommentteja









Aloin huhtikuun alkupuolella pitämään Bullet Journalia. Olen kai ihan trendien orja kun ensin Konmaritin kotini (joka on muuten edelleen tosi hyvä juttu) ja nyt haluan järjestää myös ajatuksiani toimivan kalenterisysteemin avulla. Minusta on kiinnostavaa löytää tapoja helpottaa arkea ja nämä edellä mainitut keinot tuntuu toimivan tosi monella muullakin, joten ne on varmasti kokeilemisen arvoisia juttuja. Olen luonteeltani aika sinkoileva ja saan mieleeni päivittäin asioita joita haluaisin tehdä. Yritän siis minimoida niitä kurjia asioita, niin kuin siivoamista pääasiassa, jotta voisin keskittyä enemmän vaikkapa Pihlan kanssa leikkimiseen tai johonkin inspiroivaan ompelu/kuvitusprojektiin.



Olen monta kertaa yrittänyt aloittaa omatekoista kalenteria muistivihkoon. Lukioaikana koin ettei valmiit kaupan kalenterit vaan ajaneet asiaansa, sillä niitä ei voinut soveltaa omaan käyttöön sopiviksi. En kuitenkaan keksinyt oikeanlaista logiikkaa, millä kalenterin saisi toimimaan ja tähän asti olen pärjännyt paperilappujen, minulle toimimattomien kalenterien ja kännykän muistutusten avulla. Eli tietysti olin hyvin kiinnostunut kun luin bujon toimintaperiaatteista, juuri näinhän se pitää tehdä!

Mun Bullet Journal toimii kalenterina, luonnosteluvihkona ja suunnittelupaikkana erilaisille käsitöille, ompeluksille ja sen sellaisille jutuille. Jatkossa voin laajentaa kategorioita sitten ihan oman mieleni mukaan. Inspiroivinta tässä kalenterimallissa on tuunattavuus. Kaikenhan voisi tehdä myös hyvin yksinkertaisesti, mutta se ei selvästi ole mun juttu. En ala selittämään bujon toimintaperiaatetta sen kummemmmin, sillä aiheesta on kirjoitettu hyvin jo monessa paikassa. Esim. todella inspiroivia kuvia ja tekstiä löytyy Colour me- blogista ja HS:n artikkeli kertoo kalenterin pitämisen perusperiaatteen. Sitten on tietysti Pinterest ja sen pohjaton määrä bujoiluideoita. 

Tähän mennessä kalenteri on toiminut käytössä melko hyvin. Tykkään ruksia siihen tehtyjä hommia ja nautin siitä että näen kerralla mitä kaikkea olenkaan saanut aikaan. Vielä ongelmana on menojen ja muistettavien asioiden merkkaaminen. Otan tärkeistä päivämääristä usein valokuvan kännykkään enkä enää jaksa merkata sitä erikseen kalenteriin, toisaalta eipä sekään ole kovin vaarallista. Teen niin kuin hyvältä tuntuu. Mutta bujoilu on kyllä inspiroivaa ja jäsentää vähän paremmin ajankäyttöäni. 

Me ajateltiin etsiä viikoloppuna jäätelökioski ja maistella kotona kaupan simaa. Koska olen kuin vappupallo niin juhlahulinat on tänä vuonna aika maltillisia. Kävin aamulla ostamassa Pihlalle yksisarvisasun, joka on ihan varmasti menestys. Nyt odotan malttamattomana että nään neidin yllättyneen ilmeen kun hän palaa päiväkodista. Ihanaa Vappua!

Bujona toimiva vihko Paper Shop, pieni muistivihko Harjun Paperi, Kissaviivotin Nova Melina. Loput tarvikkeet  on vanhoja aarteita.
Read More

Kaunis ja käytännöllinen imetyskoru

18 huhtikuuta 2017

Helsinki, Suomi
Ei kommentteja



Odotusaika alkaa olla niin pitkällä että vauva on jo periaatteessa valmis syntymään. Jotenkin vaan tuntuu että odottelen vielä sen kuukauden samaan tyyliin kuin ekalla kerralla. Tietysti päätös ei ole minun, mutta joinakin iltoina olo on ihan kypsä. En pysty kumartumaan kuin teatraalisen hitaasti ja hengästyn kengännauhoja sitoessa. Muuten voin tosi hyvin ja virkeästi, kunhan maltan levätä välillä. Menen ensi viikonloppuna lapsimessuille (jotka on samalla myös kätevästi kädentaitomessut muuten!) ja olen jo laatinut pitkän listan näytteilleasettajista, joiden tuotteisiin haluan käydä tutustumassa tarkemmin. Muuten vielä ei olla hankittu muita vauvajuttuja kuin se turvakaukalo ja pieniä vaippoja. 

Oikeastaan ensimmäinen uusi tavara, joka minulla on liittyen tulevaan yhteiseloon vauvan kanssa, on tuo kuvissa esiintyvä koru. Koru on Raskauskeijun kautta saatu imetyskoru, jonka hipelöintiin vauva voi keskittyä äidin nipistelyn ja hiusten kiskomisen sijaan. Helmien materiaalina on käytetty BPA-vapaata silikonia ja puuhelmiä, joten niitä voi nakerrella turvallisesti sitten myös hampomisaikana. Imetin Pihlaa vuoden ikään, mutta se ei ollut  ihan ongelmatonta rintatulehduksien ja muiden pikkuongelmien vuoksi. Oikeastaan minulla on tälläkin hetkellä pientä pelkoa imetyksen sujuvuuden suhteen. Aion kyllä pyytää tarvittaessa apua sitten kun siltä tuntuu. On kuitenkin hauskaa että on olemassa tällaisia apuvälineitä ja jos se imetys ei sitten ota sujuakseen niin korusta on iloa vauvalle kantorepussa matkatessa ja tietenkin minulle kauniina asusteena. Raskauskeijulla on tosi laaja valikoima erilaisia imetyskoruja, joiden joukosta itselleni valitsin Nature-malliston rosa-harmaan korun. 

Mun on ihan pakko näyttää vielä mitä olen ommellut! Yksi viime aikojen kivoin ja  käytetyin itse tehty asia on tuo hailakanvaaleanpunainen pitsikimono. Se on tosi hauska kotiasu kaikessa hempeydessään. Nyt se ylettyy lähes maahan saakka, mutta ajattelin lyhentää sitä kesäksi ja pitää sitä helteisinä päivinä myös ulkona. Alle vaan shortsit ja toppi, päähän leveälierinen hellehattu ja aurinkolasit. Kaavaa sovelsin aika runsaalla kädellä Eurokankaan kimonon ohjeesta. Hihat on kapeat ja edessä rypytystä. Kaikki inspiraatio lähti, myönnettäköön, Downton Abbeyn kartanon leidien aamutakeista. Olen siis taas vähän lähempänä kartanonrouvaa, ainakin fiiliksen tasolla. 

*Kuvien imetyskoru on saatu näkyvyyttä vastaan raskauskeijulta
  Terveisin Anna-Maria
Read More

Pääsiäiskissa ja hänen noitansa

09 huhtikuuta 2017

2 kommenttia



Me ollaan vietetty aika mukava ja vauhdikas viikonloppu. Kävin lauantaina vaatekutsuilla ekaa kertaa elämässäni ja sen jälkeen juhlin kavereiden kanssa Baby showereita myös ekaa kertaa ikinä. Pihlaa odottaessa ei vauvakutsut edes tulleet mieleen, mutta tänä keväänä olen ikävöinyt jotenkin erityisen paljon kavereitani ja yhteisiä rupatteluhetkiä, joten koin jonkinlaisen kokoontumisen ennen vauvan syntymää tärkeäksi. Toivon tietysti että treffailen kaikkia sitten kesällä myös. 

Juhlien järjestäminen on kivaa. Varsinkin sellaisten oman tyylisten ja rentojen. En ole niinkään leipoja, mutta sitäkin mieluisampaa on suunnittelu ja visualisointi. Juhlien teema oli kesä ja trooppisuus. Viimeinen kuva pääsiäisjuttujen jälkeen seuraavalta päivältä kertookin kaiken oleellisen. Aika söpöjä muuten nuo vauvakaktukset, joita löysin Plantagenista. Jokainen vieras sai sellaisen kotiinsa hoidettavaksi.


Melkein unohdin että tänään on palmusunnuntai ja virpomispäivä. Hyvä että mummi laittoi viestiä perjantaina ja muistutti. Onneksi vitsat oli etsitty paria viikkoa aikaisemmin ja asuksi valittiin mieleinen Halloweenina hankittu kissapuku. Kissa on siitä erityinen muuten että se omaa lentokyvyn ja muuttuu välillä lepakoksi.

Tänä vuonna virpomisvarvuissa kiipeili kissoja. Sain niin kivan ajatuksen kissoista jotka on kuoriutuneet nupuista ja Pihlakin puolsi ideaa joten liimailin niitä oksille. Neiti kävi virpomassa vain muutamille tutuille, meillä kun ei sukua juurikaan pääkaupunkiseudulla asu. Pihla oli siis kissa ja minä hänen noitansa. Pekka toimi kuskina ja kuvaajana. Aika tummanpuhuvia oltiin, mutta silti ihan ystävällisiä pääsiäisotuksia. Sain samalla kuvattua ompelemani mustan villakangastakin kultaisilla kyynärpääpaikoilla. Se taisi olla ensimmäinen ompelus jonka saumurilla surautin kasaan. Kaava on sovellettu Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin-kirjan Huippu-takista.

Oikein mukavaa keväistä pääsiäisviikkoa!
 

Read More

Heijastinliivi huomiovärillä ja ompelemisen vaikeus

05 huhtikuuta 2017

Helsinki, Suomi
Ei kommentteja

Joskus opeluprojekti voi olla vaikea monella tasolla. Tämän heijastinliivin kanssa koin ongelmia niin toteutuksessa kuin henkiselläkin puolella. Saattaa olla että yläasteella painin vastaavien tuntemusten kanssa käsityötunneilla, sillä silloin inhosin ompelua. Sittemmin olen sitkeästi harjoitellut ja jopa ihan hurahtanut ompeluharrastukseen. Monta kertaa olen mokannut ja paljon olen tehnyt väärin, mutta kehitystä on tapahtunut huimasti. Viime vuosina olen ollut aika suunnitelmallinen ja erheitä on sattunut harvemmin. En tietenkään uskonut että kaikki menisi aina hyvin ja tiesin kohtaavani jonakin päivänä vastoinkäymisiä. Nyt koin epäonnea muka hyvin yksinkertaisen ompelutyön muodossa.

Keväämmällä oli aika hankkia pienelle neidille heijastinliivi pyöräilyyn. Olin nähnyt muun muassa ihastuttavassa Ripaus tunnelmaa-blogissa itsetehdyn liivin ja homma ei vaikuttanut mitenkään haastavalta. Suunnittelin kivan pilviaiheisen kokonaisuuden heijastin-, vuori- ja ulkoilukankaasta, jota sitten päätin ryhtyä toteuttamaan. Ennen aloittamista näytin miehelleni suunnitelmaa, olin siitä niin ylpeä. Odotin tietenkin kehuja ja ylistystä, mutta ei. Palaute olikin terävää ja asiapitoista kritiikkiä, joka ei ottanut yhtään huomioon visuaalista kauneutta vaan keskittyi ainoastaan käytännöllisyyteen ja turvallisuuteen. Liivissä ei ollut yhtään huomiovärejä, vain hempeitä sävyjä. Eikä se ollut ollenkaan hyödyllinen pyöräliikenteessä, se ajaisi asiansa vain pimeässä syyssäässä. Sille on kuulema syynsä miksi markettien liivit ja työvaatteet ovat hyvin kirkkaita. Minusta nämä asiat oli ihan kamalaa kuultavaa ja olin syvästi loukkaantunut seuraavan puolen tunnin ajan. Itkin jopa hieman, mutta laitan sen raskauden piikkiin. Siinä mykkäkoulua pitäessä pohdin että ehkä niissä jutuissa on jotain järkeä ja lisäsin malliin kirkkainta neonkeltaista mitä kangaskaupasta lötyy.

Näiden kaikkien tunnepitoisten juttujen jälkeen myös ompeleminen takkusi. Unohdin tehdä monta asiaa ja lopulta liivistä tuli hieman muotopuoli. Se on sen verran pieni ettei enää syksyllä mahdu, mutta tulee käyttöön sitten aikanaan pienemmälle lapselle. Opin paljon uusia juttuja ja tiedän tai ainakin luulen tietäväni miten teen seuraavan kappaleen paremmin ja paljon yksinkertaisemmin. Parasta on että Pihla tykkää liivistä tosi paljon ja minustakin se on okei. Kuulema nauran tälle draamalle vuoden päästä.

Vähän jo ajattelin siinä pieleen menneitä saumoja ratkoessani etten todellakaan koske ompelukoneeseen ainakaan viikkoon. Muutama kiva ompelus olisi silti jo mielessä joten varmaan jatkan jollain pikkujutulla jo huomenna. En kai minä näin pienestä lannistu!


Read More
Copyright © Annan tirpat. Blog Design by SkyandStars.co