Eskarilainen ja pieni päiväkodin kävijä

11 elokuuta 2019

Ei kommentteja

Leopardi, trikoo, nappinja, ompelu, annan tirpat, eskarilainen







Tuo vauhdikas kuva kiteyttää aika hyvin tämän parivaljakon kesän. Paljon yhdessäoloa, hassuttelua ja leikkiä. Myös hetkittäisiä riitoja ja eripuraa, mutta sehän kuuluu asiaan. Elliin iski jonkinlainen uhma ja oma tahto on hetkittäin hyvinkin vahva. Hän tekisi mieluiten kaiken sen mitä isosiskokin itse ilman aikuisten apuja. Pipsa Possu väistyi suosiossa My little ponyjen tieltä, kun taas isosisko siirtyi fanittamaan L.O.L Supriseja. Molemmat tytöt vietti muutamia päiviä erikseen mummolassa, ja sai ihan erityistä huomiota kun kaikkea ei tarvinnut jakaa. Varsinkaan äidin syliä. 
Paria viikkoa ennen eskarin alkua Pihla kysyi varmaan päivittäin mitenkä pitkään vielä on lomaa. Eskari tuntui olevan asia jota ei malta odottaa mutta joka myös jännittää. Muutos ei ole suuri sillä viskariluokka on ihan esikoululuokan vieressä ja ennestään ihan tuttu paikka. Kaverit pysyy suunnilleen samoina ja uusia tulee lisää. Koulun ruokala on tuttu, samoin piha jossa välitunnit vietetään, joten oikeastaan mikään ei muutu. Yksi juttu oli kuulemma tokan eskaripäivän jälkeen erilainen. Jälkiruuaksi oli ollut uskomattoman hyviä pannareita jotka olivat näyttäneet mokkapaloilta. Elli ei ollut päiväkodin aloituksesta ihan yhtä innoissaan, mutta lämpeni ajatukselle kun näki aamulla kaverit ja tutut lelut.
Kuvat on kesäkuiselta Pikku kakkosen puistokäynniltä. Elli oli huimapäisellä tuulella ja hyppäsi aavistuksen liian korkealta nyrjäyttäen polvensa. Me pysähdyttiin tutkimaan jalkaa läheiseen ovisyvennykseen. Pihla tarjoutui reiluna kaverina kantamaan pienemmän kotiin, mutta hän olikin yllättävän painava. Onneksi oli rattaat mukana. Olen laittanut melkein kaikki vauva-ajan tavarat eteenpäin, mutta vaunut on toistaiseksi tallessa juuri näitä pidempiä retkiä varten. Veikkaan että niistä luopuminen tulee olemaan haikeaa. Ostin ne  vähän ennen Pihlan syntymää ja niihin tiivistyy jotenkin tosi tiukasti muistoja meidän lapsista pieninä. Pitää vaan ajatella että ne on vielä kahden lapsen jälkeen hyvässä kunnossa ja tuo iloa sitten seuraavalle perheelle. Päiväunien jälkeen Ellin jalka jalka oli jo entisellään ja vauhti ennallaan eli nopea. Hiusdonitsi on ompelusta ylijääneestä kangassuikaleesta ja sopii hyvin myös rannekoruksi.

Pihlan hameen ompelin kesällä hänen omien toiveidensa pohjalta. Haluttiin pitkä ja leopardikuvioinen. Kangas on Nappinjasta. Malli itse suunniteltu ja super helppo. Lisäsin vyötärön ympärykseen 30cm ja mittasin pituuden nilkkoihin saakka. Ompelin ylös kujan johon pujotin kuminauhan, mutta helman jätin viimeistelemättä. Kankaan tausta on yksivärinen tiilenruskea ja helma näyttää kivalta kun se rullautuu niin kuin trikoolla on tapana. 

Leopardi, trikoo, nappinja, ompelu, annan tirpat, eskarilainen, lastenvaatteet

Leopardi, trikoo, nappinja, ompelu, annan tirpat, eskarilainen


En oikein osaa sanoa mitä mieltä olen eskarin alkamisesta. Luultavasti tulen toistamaan itseäni tästä eteenpäin, kun ihmettelen miten se aika kuluu joissain asioissa nopeasti. Lapset kasvaa, mutta minä en vanhene yhtään. 
Terveisin Anna-Maria

Read More

Kanelinen kietaisumekko ja Kesäsade kuosi

02 elokuuta 2019

Ei kommentteja
Tämä on yhdistetty asu ja kuosisuunnittelu postaus. Molemmat asiat sointuivat niin hyvin yhteen, että suurena mätsäävien sävyjen ystävänä oli aivan pakko toteuttaa tämä yhdistelmä. Nämä ruskean ja oranssin eri vivahteet tuo mieleen loppukesän lämmön ja syksyn, jolloin näitä värejä alkaa näkyä luonnossa. Jotenkin jo kaipaan sitä tunnetta kun voi kevyesti potkia maahan varisseita lehtiä tieltään jalkakäytävällä ja kuuluu se kuivien lehtien kevyt kahina. Ruskeaa, keltaista, punaista ja vielä pieni häivähdys kesän vihreää. Toisaalta toivon ettei lehdet tippuisi vielä pitkään aikaan ja kesä jatkuisi ja jatkuisi.
ckuosisuunnittelu, Anna-Maria Mäkelä, annan tirpat, punainen, kangaskuosi, kukkakangas, luonto, vesivärit


Kaava: Paper Theory Zadie jupsuit muokattuna mekoksi
Kangas: Nappinjan Kaneli -trikoo

Kun on töissä kangaskaupassa, joutuu tekemisiin toinen toistaan ihanampien kankaiden kanssa. On hyvin tyypillistä että kehitän pienen pakkomielteen johonkin just minulle sopivaan kankaaseen ja mietin aina sen nähdessäni mikä olisi makeinta mitä siitä voisin ommella. Tämän kanelinen trikoo sai aikaan juuri tuon kuvaillun tunteen ja ompeluhaaveiluissani päädyin kietaisumekkoon. Kaava on muokattu Paper Theoryn Zadie Jumpsuitista. Myös jumpsuit on tulossa, mutta innostuin tekemään siihen kirjailtuja yksityiskohtia ja tämä mekko ennätti valmistua ensin.  
Olen muutaman vuoden ajan kerryttänyt kapselivaatekaappia. Netistä löytyy paljon ohjeita sellaisen kokoamiseen, omaani teen aika rennosti ja soveltaen. Pyrin pitämään vaatteiden määrät pieninä ja värit ja mallit sellaisina jotka sopii keskenään yhteen. Minulla on pääasiassa mustaa, harmaata, denimiä ja ruskean eri sävyjä. Jotta homma ei kävisi liian säntilliseksi ja tylsäksi, löytyy erikseen osio ihan villeille asusteille ja vaatekappaleille. Pidän itselläni siis sen mahdollisuuden että jos joskus löydän kirpparilta jonkin ihanan mutta ei vaatekaappiini sopivan vaatteen, sille on tilaa siellä valkoisen hapsujakun ja glitterlegginsien joukossa. Pienen ja yhteensopivan vaatekokoelman pohjimmainen tarkoitus minulle on, ettei tarvitse pähkäillä mitä laittaa päälle ja silti kokonaisuus näyttää ihan järkevältä. Plus tärkeänä ekologisena kulmana pidän sitä, etten osta harkitsematta uutta ja kun ostan, sen pitää olla niin kiva ja kestävä että haluan pitää sitä vuosienkin päästä. Tämä mekko sopii mukavasti jo olemassa olevien vaatteideni joukkoon. Kylminä päivinä yhdistän siihen lasten mummin neuloman beigen neuletakin.
ckuosisuunnittelu, Anna-Maria Mäkelä, annan tirpat, punainen, kangaskuosi, kukkakangas, luonto, vesiväritVesivärit, kuosisuunnittelu, maalaus, ruskea, oranssi, lehdet luonto, kesäsade, annan tirpat, Anna-Maria Mäkelä
Sitten kerron vähän tuosta kuosista. Nimesin sen Kesäsateeksi. Pohjustan sen tarinaa kertomalla meidän Heinäkuusta. Se oli ihan mukava. Uutisista luin että keleiltään vaihteleva. Minulla oli töitä ja jonkin verran lomapäiviä. Käytiin kesälomamatkalla road trip tyyppisesti Jyväskylässä, Kolilla ja Kuopiossa. Satuttiin Juukaan juuri silloin kun siellä oli Hiekanveiston SM-kilpailut aiheena Elli. Koska meillä oli matkassa originaali Elli, täytyi hänenkin päästä taputtelemaan muutama hyvä kakku tuomareiden arvioitavaksi. Juuassa oli siis käynissä kotiseutu viikot jotka Ellin päivinä tunnetaan.
Suomen sisällä matkailu on mielenkiintoista. Olin käynyt vain kerran aikaisemmin itäisessä Suomessa. Tuollaiset pienet paikkakunnat kuten Juuka on käymisen arvoisia. Siellä oli kaunis puutalo alue Puu-Juuka jonka läpi ajettiin. Ja onhan kesällä muutenkin kaikkialla kaunista. En ollut aiemmin käynyt Kolilla. Käytiin porukalla Ukko-Kolin huipulla ja kylpylässä jonka ikkunoista avautui upea maisema Päijänteelle. En osaa kuvailla sitä muilla sanoin kuin että oli tosi kaunista. Kannattaa käydä katsomassa. 
Heinäkuun alku ja meidän Kolilla vieteytyt lomapäivät oli sateisia ja viileitä. Kotiin palattuamme alkoi helteet ja käytiin iltapäivisin tutustumassa lähiseudun uimarantoihin. En nauti paljoa helteistä ja porottavasta auringosta, sellaiset päivät tekevät minusta väsyneen ja kärttyisän. Parasta niinä päivinä oli päästä lähelle vettä. Haaveilin raikkaasta vesisateesta. Viimeksi olin seisonut sateessa ja tuulessa Ukko-kolin huipulla. Kuosi on siis haaveilua sateesta, mutta myös iloa siitä että on lämmintä ja ihana kesäinen luonto ympärillä. Helteessä on toki myös puolensa. Jäätelö maistuu paremmalta ja lasten pukeminen on helppoa, mutta minä olen ihan tyytyväinen tähän viileämpään. Tarkenen uudessa mekossa, mutta voin tarvittaessa kiepsauttaa neuletakin hartioille.
Kuosisuunnittelu, Anna-Maria Mäkelä, Annan tirpat, kukkakuosi, kangaskuosi, beige ,luonto vesivärit
Kuosisuunnittelu, Anna-Maria Mäkelä, Annan tirpat, kukkakuosi, kangaskuosi, punainen, luonto vesivärit
Kuosisuunnittelu, Anna-Maria Mäkelä, Annan tirpat, kukkakuosi, kangaskuosi, sininen ,luonto vesivärit
Tätä kirjoittaessani istun bussissa matkalla Kuopioon ystävien luokse. Kuopio on minun lempi kaupunkini ja kesällä ihastuin siihen taas uudestaan. Toriremontti oli saatu valmiiksi ja kävelymatka Kauppakatua pitkin satamaan oli entiselle kuopiolaiselle jotenkin nostalginen. Uudelleen maalattu kauppahalli ja autottomat kävelykadut ja kaikki. Mukavaa elokuuta, minä lähden jatkamaan näitä fiilistelyjä sinne paikan päälle!
Terveisin Anna-Maria
Read More

Itse tehdyt vaatteet Baby bornille ja Aamukaste -kuosi

07 kesäkuuta 2019

Tampere, Finland
2 kommenttia
Oi jes nyt on kesä. Sellainen yllättäen iskenyt kesäkuinen helle, jota ei saata uskoa todeksi. Kukkasia ja lämmintä tuulenvirettä tulee kyllä mietittyä ympäri vuoden, varsinkin niinä harmaina viimaisina päivinä, kun kesän lämpö tuntuu ihan yliluonnolliselta ajatukselta. Ostin uuden olkihatun ja löysin kirpparilta farkkumekon. Tarkenin kävellä ulkona paljain säärin ja ilmaan minkäänlaista villa-asustetta, joten olen aika varma että kesä on tosiaan olemassa. Koska itselläni ja tytöillä alkaa olla kesämekkoasiat mallillaan, tein myös Baby bornille ilmoihin sopivan asukokonaisuuden.

Aamukaste on ensimmäinen myyntiin tullut kuosini ja se löytyy Nappinjan valikoimasta. Maalasin kankaan kukkaset viime syyskesällä kotona keittiönpöydän ääressä. Inspiiraatiota hain lapsuuden mummolan puutarhasta, sellaisena kuin sen aina muistoissani näen. Vähän utuisena ja maailman kotoisimpana paikkana. Vierailin myös muutaman kerran Hataanpään Arboretumin ruusupuutarhassa tuijotellen satoja eri ruusulajikkeita, joiden vaikutuksesta innostuin piirtämään erilaisia kukkasia. Mietin miltä tuntuu kävellä paljain jaloin aamukasteisella nurmella juuri ennen päivän sarastusta ja poimin väripalettiin sen hetkiset suosikkisävyni.


Tuplaharso, harsokangas, mekko, nukke, omelu, sewing, double gauze, vaaleanpunainen

Olen pähkäillyt jo tovin mitä ompelisin kankaasta itselleni. Kaftaanimainen pitkä ja ohut takki on houkutteleva vaihtoehto, mutta en ole mallista vielä ihan selvillä. Nyt ensimmäisenä tein Baby bornille Aamukasteesta rusettipannan ja leggarit. Elli sanoo muuten vauvanukkea nimellä Beibibeibi. Minusta se on hyvä nimi. Kokonaisuuden kruunaava mekko on harsokankainen röyhelöunelma. Suunnittelemani kankaan kuvio on aika suuri, mutta se toimii kivasti pienemmissäkin ompeluksissa. Silloin kuosin sävyt ja yksityiskohdat pääsevät kauniisti esille. Mekon mallin ja legginsit pähkäilin itse, pannan tein Jujunan Head Wrapin ohjeella.

Aamukangas, kukkakuosi, ompelu, diy, baby born, Aamukaste, Annan tirpat

vauvanukke, ompelu, legginsit, housut, rusettipanta, aanukaste, diy
Kotimainen kuosisuunnittelu, Anna-Maria Mäkelä, kukkakangas, vesivärit, vaaleanpunainen

Pidän blogia tämän kesän harvakseltaan, sillä etsin uutta kannettavaa vanhan temppuilevan koneen tilalle. Tietsikkajuttujen sijaan keskityn maalaamaan ja luonnostelemaan muutamaa uutta kuosia, joiden aihiot on olleet mielessä jo pitkään. Kuulemisiin!

Ainiin, ja otan mielelläni vinkkejä vastaan. Mitä sinä ompelisit tästä kankaasta? 

Terveisin Anna-Maria
Read More

Lasten kevät- ja kesävaate ompelukset (ja hyväksi havaitut ohjeet)

16 toukokuuta 2019

Tampere, Suomi
Ei kommentteja
Vaikka palmusunnuntaista alkaa olla jo aikaa, lisäsin tämän tekstin lomaan kuvia meidän tämän vuoden vitsoista. Niistä tuli niin hienon glitterisiä että pakko laittaa lähikuvaa. Palmusunnuntain aamuna askartelin Pihlan kanssa niihin viime hetken koristelut. Musta kissa ja pieni poro ujostelivat selän takana samalla kun osakseni jäi ladella virpomisloitsuja. Vappua juhlittiin perinteisesti siman ja munkin kera, pieni Lumi -serkku oli kylässä ja aika vauhdikkaat juhlat saatiin aikaan. Lastenlauludisco ja paljon ilmapalloja. Ja sitten oli vielä äitienpäivä. Sain kukkia, askarreltuja ja aitoja. 

Minun osaltani pääsiäisessä ja vapussa, oikeastaan koko keväässä yksi hauskimmista jutuista on ollut ompeleminen. 

diy, virpominen, pajunkissat, askartelu

Tyttöjen vaatetilanne oli päässyt aika huonoksi, molemmilla oli tapahtunut kasvupyrähdys ihan huomaamatta. Siitä sainkin hyvän syyn tehdä legginsejä, muutamat mekot, pipoja ja rusettipantoja. Jämäpalat hyödynsin hiusdonitseihin. Seuraavana listalla on oman kesämekon helman viimeistely. 

ALLA LINKIT KÄYTTÄMIINI HYVÄKSI TODETTUIHIN OHJEISIIN JA KAAVOIHIN:


Hiusdonitsit: Tällä videolla on suosikkitapani tehdä donitsit ja tuubihuivit 

Legginsit on tehty vanhoista housuista muokatun kaavan avulla.
Mekko: Mekkotehdas -kirjan Riine
Takki: Ottobren Against the Wind (1/13) 

lastenvaatteet, ompelu, mekkotehdas, double gauze

ompelu, lastenvaatteet, legginsit, nappinja, double gauze, mekko
mehukekkerit, pipo, ompelu, aamukaste, pilkkukuosi
kankaat, nappinja, annan tirpat, aamukaste
ompelu, kevättakki, aamukasteHiuspanta lapselle, rusettipanta, ommeltu panta, diy, ohje
Kuosini Aamukaste on tullut Nappinjan Verkkokauppaan myyntiin. Käykäähän kurkkaamassa. <3

Terveisin Anna-Maria
Read More

Pitkistä hiuksista polkkamittaan. Luvassa siis hiusjuttuja ja muutama vinkki.

07 huhtikuuta 2019

Tampere, Suomi
2 kommenttia

Muutin tässä taannoin hiustyyliä. Pituutta lähti ihan huiman paljon, näin reilun viikon jälkeenkin tuntuu kummalliselta, vaikka tykkään kovasti tästä uudesta lyhyestä tukasta. Viimeksi minulla oli näin lyhyet hiukset viisi vuotiaana. Leikkasin ne salaa mummolan pöydän alla haaveenani otsis. Saksin sen ulottumaan pitkälle korvien taakse. Tekoni ansiosta kuusivuotiaiden kerhokuvassa kampaukseni on mielenkiintoinen, jopa futuristinen. Löytyy erikseen etuhiukset, juuri ja juuri korvat peittävät sivuhiukset sekä niskaan ylettyvä lärpäkemäinen takatukka. Koulukuvaan sain jo tasaisen polkan. Tämä on kai siis paluu vanhaan. Puuttuu vain se häntä joka silloin kuului olla. 


Hiuksien lyhenemiseen vaikutti muutama seikka. Vaikka kuinka tykkäsin pitkistä, en ehtinyt tai vaivautunut laittamaan niitä juuri koskaan. Suurimman osan ajasta väkersin ne nopeasti sotkuiseksi nutturaksi tai pidin auki. Tykkään hiuksien letittämisestä mutta oikeasti tein kampauksen ehkä kerran kuussa. Polkkamitan leikkaaminen on ollut to do listalla muutenkin jo vuosia ja näihin päiviin saakka pitkät hiukset tuntui kivoilta. 

Jännä miten hiukset onkaan niin iso osa omaa identiteettiä. Minulle tulee hetkiä (nyt vähemmän, viime viikolla useammin) kuin ajattelen, etten ole minä vaan joku muu. Hiusten leikkaaminen toi minussa esiin monia tunteita ja se sai miettimään sitä miten näen itseni. Pitkät ja vaaleat hiukset olivat osa minua tosi pitkään. En tiedä saatteko ajatuksistani kiinni, tämä on itsellekin vain epämääräinen tunne, mutta koin että pitkät hiukseni olivat minulle turva ja samalla rajoite. Olin tottunut johonkin muottiin, jonka kautta ajattelin itseäni ja sitä mitä olen. Mieluiten toivoisin ajattelevani, että vaikka jotkin ulkoiset tekijät muuttuu, se olen silti minä. 

Nyt tuoreella kokemuspohjalla voin antaa joitakin neuvjoa, jos joskus harkitset hiusten leikkaamista polkkamittaan.


MIETI MALLI ENNEN KAMPAAJALLE MENOA 

 

Tiesin että haluan hiusmallistani aika särmän ja suoran ilman kerrostamista. Olin ajatellut että leikkaus ylettyisi yhtä pikälle sekä edessä että takana, mutta kampaaja suositteli mallin leikkaamista edestä pidempmmäksi ja takaa lyhyemmäksi. Silloin se kasvaa myös kauniisti pituutta. Alun perin halusin että hiukset ylettyisivät olkapäille asti, mutta muutin kampaajan kanssa juteltuani mielipidettä ja leikattiin etuhiukset leuan tasalle. Kannattaa myös miettiä, haluaako pitää hiuksiaan poninhännällä ja jättää sen vuoksi pituutta vähän enemmän. Minulle se ei ollut tärkeää, sillä kymmenien vuosien ponnarikampausten kokemuksella halusin jotain ihan muuta. Nyt urheilemaan mennessä olen joko antanut hiusten olla vaan auki tai koonnut kasvoja reunustavat suortuvat ylös ponnarille.


HIUSTEN TEKSTUURI VOI MUUTTUA


Minulla on paksut hiukset ja niitä on paljon. Pitkinä ne olivat suorat ja helposti kammattavat. Pesin ne muutaman kerran viikossa ja pituudestaan huolimatta ne olivat helppohoitoiset. Suurimman osan ajasta tykkäsin hiuksistani kovasti. Olen värjännyt hiuksiani vaaleaksi ties kuinka kauan, sillä vaalentaminen tekee liukkaista niistä vähän tekstuurisemmat ja ei niin raskaat. Se myös mahdollisti erilaisten pastellivärien kokeilemisen. Nyt tavoitteena on kasvattaa takaisin omaa väriä, tuollaista aika tavallista vaaleanruskeaa, joten kampaaja teki hiuksiin liukuvärjäyksen omasta väristäni vaaleisiin, jo värjättyihin latvoihin. Kuvissa latvat on kiharrettu, mutta ne on nyt polkkamitassa muutenkin laineikkaamman oloiset kuin pitkinä. Vaikka hiukset lyhenivät, niiden laittamiseen menee vähän enemmän aikaa kuin silloin kun ne olivat pitkät, sillä pidemmät hiukset saattoi vaan vetäistä tarvittaessa kiinni. Toki tämä tyyli on helppohoitoinen mutta ei siis aivan huoleton. 

MITEN LAITAN HIUKSENI


Noin parin viikon kokemuksella vinkkilistani ei ole  vielä kovin pitkä, mutta toisaalta muistan vielä hyvin miten pitkien hiusten laittaminen erosi nykyisestä. Molemmisa tyyleissä tykkään rentoudesta. Pieni huolettomuus on hyvä. Pesun jälkeen föönaan ainakin otsahiukset, muuten ne vinksottavat eri ilmansuuntiin. Käytän XZ Muotoilusuihketta sekä muotoiluun että arkipäivinä hiuslakan asemasta. Tykkään kun purnukat on ihan minimissään ja tässä tuotteessa yhdistyy moni tarvitsemani ominaisuus. Joskus teen kiharoita, usein pidän suorana ja pölyttelen suihkeen avulla hiuksia vähän ilmavammiksi. Ajattelin muuten vaihtaa palashampooseen ja otan vastaan hyviä suosituksia! Huomasin että Luoto Cosmeticsilta ilmestyy piakkoin muutama houkutteleva vaihtoehto, Terra cotta ja Terra verde. Viikon välein käytän Color Maskia sävyssä Pearl, se antaa latvoihin vaaleanpunaiseen vivahtavaa sävyä ja tekee hiusten tekstuurista pehmeät. Pearlia käytin myös pitkien hiusten aikaan. 

  Uusi tyyli, polkkatukka, sydänpaita

Mutta joo. Kiva vaihtaa välillä tyyliä ja minusta tuntuu etten ole ihan heti kasvattamassa pitkään mittaan. Paras kommentti mitä sain tuli Pihlalta, hän sanoi että äiti sulla on nyt faaraokampaus.  

Terveisin Anna-Maria
Read More
Copyright © Annan tirpat. Blog Design by SkyandStars.co