17 heinäkuuta 2018

Heinäkuun kootut tekemiset ja tekemättömyydet


Tässä kuussa olen ottanut vain vähän kuvia ja vilkuillut harvoin puhelimen näyttöä. Puhelimen ja somen käytön vähentäminen ei ole ollut mitenkään harkittu päätös, se vain tuntuu tähän kesään sopivalta. Olen tehnyt juttuja yhdessä tyttöjen kanssa, nyt kun siihen on mahdollisuus. Meidän kesäpäivät on täyttyneet puistoiluista, kirjojen lukemisesta, leffoista ja päiväunista. 


Yksisarvinen, vesivärit, kuvitus, Annan tirpat, pastellisävyyt

Näiden suunnittelemattomien kesäpäivien aikana minä 

  • maalasin yksisarvisen ihanalle pienelle tytölle. Vesivärityö oli helppo tehdä kotoa löytyvän samanmoisen ponifanin asiantuntevan konsultaation turvin. Täydellisen yksisarvisen tuntomerkit ovat lila turkki, hattarainen sarvi, ystävällisyys ja värikäs harja. 

  • hukkasin kaksi lierihattua, joista toisen löysin. Löytötavaratoimiston veloittama neljä euroa kohotti pienen olkihatun tunnearvoa huomattavasti. 

  • kävin kolmesti piknikillä mansikoiden kera.

  • matkustin kahdesti laivalla ja kolmesti junalla Tampere-Suonenjoki välin.

  • en ole uinut järvessä. Melkein kävin, mutta alkoi jännittää ja tyydyin vain kastelemaan varpaat. Sen sijaan rakensin vallihaudan rantahietikkoon hiekkakakun turvaksi. Aion rohkaistua ja pulahtaa veteen viikonloppuna.

  • ollut tukena ilman apupyöriä ajamista harjoittelevalle viisivuotiaalle. Samainen neiti on todella kiinnostunut kivistä ja poimii niitä ulkoillessaan taskut täyteen. Eteisen kivikokoelmalaatikko alkaa olla kukkuroillaan pikkumurikoita, joista kaikki on tietenkin tärkeitä. Pikkusisko taasen haluaisi syödä löytämänsä pienet kivet.

Lisäksi en ole aina aamuisin kartalla mikä viikonpäivä on meneillään. Täytyi ihan tarkistaa että on ok toivottaa teille kivat ja helteiset keskiviikot!

Terkuin Anna-Maria

28 kesäkuuta 2018

Tallinnan Vanhassakaupungissa lasten kanssa


Meidän juhannus vierähti kivasti Tallinnan Vanhassakaupungissa. Enimmäkseen keli oli aurinkoinen ja lämmin. Kävelymatkalla satamasta majoituspaikkaan vaan ripotteli vähän vettä. Seurueeseen kuului mummin ja ukin lisäksi mun pikkusiskot ja pieni Lumi-vauva. Minun perheen pienten tyttöjen seurassa lomaa ei ehkä voi kutsua rauhalliseksi, mutta olipa hauskaa päästä vähän reissuamaan, kovasti olin matkaa odottanutkin.

Kokosin alle muutamia meidän matkan kohokohtia ja hyväksi todettuja juttuja, jospa näistä löytyyi jotain uutta ja mielenkiintoista sinulle, jos suunnitelmissasi on käydä lomailemassa Tallinnassa. Itselleni kaupunki ei ole kovin tuttu, joten aina löytyy jotain uutta koettavaa ja tutkittavaa. 
Tallinna, kukat, pionikimppuja, Annan tirpatVanha kaupunki, blue sky, annan tirpat, loma

Majoitus

Yövyimme Vanhankaupungin keskustassa OldHouse apartmentsin huoneistoissa. Meidän perheelle oli oma olohuoneen ja makuuhuoneen asunto, ja toisille vähän isompi, kahden makkarin, keittön ja olohuoneen huoneisto. Oli kerrassaan rentoa astella asunnolta suoraan kaupungin kaduille ja aina ei tarvinnut mennä syömään ravintolaan, sillä kokkailemaan pystyi omassa keittiössä. Ainut hankaluus oli huoneistoihin vievät kapeat ja jyrkät rappuset, jotka oli pienten lasten kanssa aika haastavat. Vaunut saatiin kulkemaan yläkertaan taiteltuina. 

Ikkunoista avautui näkymät naapuritalojen tiilikattoihin ja kaupungin kapeille mukulakivikaduille. Sisustus oli kauniisti vanhaa tyyliä ja lautalattiat narisi kotoisasti. Luulen että Pihla  on omaksunut minulta tyylin kehuskella ylenpalttisesti kaikkea kauniiksi kokemaansa. Siellä me kuljettiin pitkin kämppää ihmetellen vuorotellen, miten suloisia kukkakoristeita olikaan esillä tai kuinka kauniisti raskaat, tumman violetit verhot reunustivat ikkunoita. Ravintola Rataskaevu 16 sijaitsi saman talon alakerrassa. Illalla sieltä kuului tunnelmallinen vieno puheensorina. Olipa mukavaa että valitsimme tämän majoituksen hotellin sijaan. Suosikkipaikkani oli ikkunasyvennys, josta avautui näkymä vanhalle kaivolle. Luin kirjaa ja tarkailin pienen aukion ohi silloin tällöin tepastelevia ihmisiä. Entisaikaan Rataskaevun kaivoon uhrattiin kissanraatoja siellä asuvalle Näkille, vesi arvatenkin saastui. Jälkeenpäin kuulin, että olimme asuneet kummittelevan paholaisen seinänaapureina, mutta hän oli rauhallinen sinä viikonloppuna. En huomannut mitään yliluonnollista säpinää.

Hotelli, majoitus, vanha kaupumki, Tallinna, loma lasten kanssa

Ruoka

Kävimme syömässä Restoran Scheelissä. Vähän yllätyin miten tyylikäs paikka olikaan kyseessä. Ravintolan sisätiloissa ruokaili meidä lisäksemme vain muutama muu, monet viihtyivät ulos katettujen pöytien ääressä. Oli oikeastaan tosi kiva ettei asiakkaita ollut enempää, sillä kaksi vauvaa ja viisivuotias pitivät huolen säpinästä. Tarjoilija toi Pihlalle leikittäväksi pienen matkalaukun, mistä paljastui mielenkiintoisia pikkuleluja. Se rauhoitti ravintolakokemustamme aika paljon. Söin kahviherne-munakisorisoton ja jälkiruuaksi pistaasi-pannacottaa. Kiva paikka, suosittelen! 

Tallinnan ravintolat, vanha kaupuki, ravintolasuositus


Muita kivoja juttuja 

Suunnitelmallisuus, varsinkin ruokailujen suhteen on tosi kiva juttu. Olipa mukavaa istuutua menomatkasta suoraan Laivan buffettiin, matka meni joutuisasti kun kaikilla oli täydet vatsat ja hyvä mieli. Myös muut ruokailut kannattaa varata etukäteen, esim. tableonline.fi on hyvä. Rataskaevu 16 ja samalla kadulla sijaitseva Vegan Restoran V ottavat varauksia sähköpostilla. Juhannuksen vuoksi molemmat paikat oli täynnä jo useamman viikon etukäteen. Näissä paikoissa käyn sitten seuraavalla kerralla.

Sikäläisen juhannuksen aattoiltana päätettiin lähteä siskojen kanssa muutamalle lasilliselle. Tässäkin pieni suunnittelu olisi ollut paikallaan, sillä moni kiva paikka sulki ovensa normaalia aikaisemmin. Haaveissa siintäneet hienot drinkit jäi juomatta, mutta oli huskaa käydä pitkästä aikaa siskojen kanssa oluella parissa matkan varrelle sattuneessa bubissa. 

Muuten meidän pieni loma oli vailla ohjelmaa. Oli hauskaa käydä kävelyillä ja viettää aikaa yhdessä, ihastella taloja taidokkaine kaiverruksineen ja ovineen sekä tutkia suloisia kukkaistutuksia. Meidän yksivuotias oli ottanut ekat kävelyaskeleensa alkuviikosta ja viipotteli menemään minkä ehti. Tasapaino kehittyi niin kaupungin epätasaisilla kävelykaduilla kuin  myös kallistelevassa laivassa. Pihla pääsi puhaltamaan jättimäisiä saippuakuplia ja oli muutenkin yhtä hymyä koko tyttö. Tallinnan monien panorama paikkojen joukosta kivuttiin tällä kertaa Kohtuotsan näköalatasanteelle. 

Tallinna lasten kanssa, vanha kaupunki, Annan tirpat, kävelevä vauva, taaperon sandaalit

Eckerö line, matkustus, laivalla Tallinnaan

Mietittiin, että tehdään samanmoinen matka joskus vielä uudestaan, kivaa oli. Viimeksi kun käytiin Virossa talvisaikaan, oltiin kylpylähotelli Viimsissä. Kesällä kaupunkilomailu on kivaa ja rentoa myös lasten kanssa.

Terveisin Anna-Maria 

13 kesäkuuta 2018

Karkkivärit hiuksissa on just kivat tähän kesään



Oih mitkä hiukset! Olin viime viikolla värjäysmallina PRIME Hair and beauty design -kampaamossa. Annoin värin toteutukseen aika lailla vapaat kädet, pientä pastelliin vivahtavaa sävytoivetta lukuun ottamatta. Kun kuulin suunnitelmat sateenkaariväreistä, jännitti ehkä puoli sekuntia, kunnes päätin että hieno siitä tulee. 

Annan tirpat, sateenkaarihiukset, pastellihiukset, hybridivärit, Anna-Maria Mäkelä, hiusinspiraatio, Prime hair and beauty design, My Little pony
Värimallina oleminen juuri tälle kampaamolle kiinnosti erityisesti siksi, että olen kuullut siitä niin paljon hyvää. Some oli minun kohdallani ykkösroolissa, kun tuoreena Tamperelaisena metsästin uutta luottokampaamoa. Aikeissani oli käydä täällä jo talvella, mutta tajusin alkaa varailemaan aikaa liian myöhään ja lapsenvahtivuorot mahdollistivat vain muutaman hyvin suunnitellun hetken. Kävin siis toisessa, todella kivassa paikassa nimeltä KOKO by Vili Ketola. Linkitän tähän vielä tekstin Optimistia ja energiaa blogista kyseiseen paikkaan, vinkkinä vaan jos etsit tunnelmallista ja erilaista kampaamoa Tampereelta. Nyt minulla on siis kaksi hyvää kampaamoa, joista valita. 

Ekat päivät värjäyksen jälkeen elin ihan blondina. Hymy nousi huulille kun näinkin peilistä lilan otsatukan tai heräsin aamulla kummastellen värikkäitä suortuvia vasten tyynyä. Elliä viihdyttää tosi paljon hipelöidä erivärisiä osioita, Pihlaa aluksi vähän jännitti tää uusi värien paljous. Vitsailin että enkös nyt ole ihan kuin yksi My Little Ponyista, mutta en kuuulema ole. Ihan tavallinen äiti vaan. Aikakauteni pinkeissä hiuksissa opetti minulle pari hyvää kikkaa värien pysyvyydestä. Hiuspohjani ei ole kovin rasvoittuvaa sorttia, joten hiustenpesuvälini on suht harva. Jokainen pesu kun kuluttaa vääjäämättä väriä. Pesen hiukset kylmällä vedellä, en föönaa enkä juurikaan käytä muotoilutuotteita. Toisin sanoen on vain plussaa olla vähän laiska hiusasioissa. Aurinko myös helposti haalistaa näitä värejä, joten hellehattu on suotava lisä kesävarustukseen.

Annan tirpat, sateenkaarihiukset, pastellihiukset, hybridivärit, Anna-Maria Mäkelä, hiusinspiraatio
Ihastuin heti tuohon laventelin ja lilan sävyyn, jota laitettiin tyveen ja osaan suortuvista. Sitä voisi tuumailla ensi kerralla sitten vaikka kaikkiin hiuksiin. Kuulin  muuten että Trillion Tones by Rebecca Taylor hybridiväri on tehty Ylöjärvellä. Olen tänä vuonna kiinnittänyt erityistä huomiota vaatehankinnoissani kotimaisuuteen. Suomalainen, naapurikunnassa kehitetty hiusväri on loistavaa jatkumoa tälle projektille. Tarkempaa tietoa hybridiväreistä, ja hienoja värjättyjä hiuksia löydät Umpun blogista Prime life by Umppu.

Mitäs tykkäätte? Voisitteko kokeilla pastellivärejä tai jotain räiskyvämpää sävyä hiuksiin?

Terkuin Anna-Maria 

07 kesäkuuta 2018

Aamutakissa juhlimaan - Samettinen diy-kietaisumekko


Olipa kerran aikakausi jolloin käytin paljon minihameita. Omistin talvikuukausia varten jopa villaisen hameen, jonka puin fiiliksen mukaan joko ohuempien tai paksumpien sukkahousujen kanssa. Se muodostui vähän niin kuin tavaramerkiksi, jota olen jälkeenpäin itsekseni vähän päivitellyt. Mikä kymmenen vuotta sitten oli tosi cool, olisi nyt vähän noloa tai ainakin epäkäytännöllistä. Hiekkalaatikon reunalla istumisessa ja vauvan nostelussa suosin syystä peittävämpiä asuja. Nuo entisajan minit muistui mieleen tästä nykymittapuuni mukaan paljastavasta asusta, jonka ompelin viime viikonlopun juhliin.

Loimusametti, ompelu, mekko, kietaisumekko, Suuri käsityö, eurokangas, Anna-Maria Mäkelä

Aloin syksyllä miettimään uuden mekon ompelua. Kietaisumalli kiinnosti kovasti. Pientä muokkausta vaille sopiva kaava löytyi Suuren käsityölehden kesänumerosta. Materiaaliksi halusin samettia, joko mustaa tai vaaleanpunaiseen viksallaan olevaa. Eurokankaasta löysin näissä väreissä vain loimusamettia, joka ei ihan vastannut ajatustani tasaisen matasta, tyylikkäästä pinnasta. Kävin silittelemässä kangasta kolme kertaa, samalla toivoen että sitä himoitsemaani ei niin kiiltävää samettia ilmestyisi kaupan kangaspakoille tai palalaariin, mutta ei. Sillä vikalla Eurokangasreissulla päätin että tämä vaaleanpunainen kiiltävä juttu on just hyvä ja ei kalliskaan, joten siihen tyydyin ja hyvä niin.

Kangas saikin odotella oikeaa hetkeä kaapissa aika pitkään, kunnes pari viikkoa sitten inspiraatio ja aikataulut osui yksiin. Muokkasin lehden mallia ottamalla paksun shaalikauluksen pois ja jatkoin polvipoituista helmaa ihan maahan asti. Tekovaiheessa epäilin että tuleekonhan pääntiestä turhan paljastava, mutta kietaisuominaisuuden ansiosta sen saa kivasti kiristettyä sopivaksi. Viikolopun ylppärijuhlissa sain kuulla muutamaan otteeseen hyvää tarkoittavaa kuittailua asun aamutakkimaisuudesta. Isä tokaisi että olen suomiversio Kleopatrasta otsiksen ja krepattujen hiusteni kanssa. Päätin ottaa kommentit kehuina, sillä kunikaallinen kylpytakki on mun mittapuulla ihan kelpo asu juhliin.
Loimusametti, ompelu, mekko, kietaisumekko, Suuri käsityö, eurokangas, Annan tirpat, Anna-Maria MäkeläLoimusametti, ompelu, mekko, kietaisumekko, Suuri käsityö, eurokangas
Samettinen diy-kietaiumekko. Pastelli, sametti, vaaleanpunainen, Annan tirpat
Kangas: Eurokankaan palalari
Kaava muokattu: Suuri käsityö 6-7/2017, s.20, Mekko 9.

En ole muuten tällä hetkellä enää kreppitukkainen blondi, vaan mulla on pastellisävyiset ponihiukset! Sateinen ja harmaa sää ei vielä ole motivoinut ottamaan kuvia tästä aika hauskasta letistä, mutta lähipäivinä varmasti. 

Mukavaa kesäkuista viikkoa, toivotaan että ne toukokuun helteet tekisi vähitellen paluuta!

Anna-Maria


04 kesäkuuta 2018

Herkkiä kukkia ja pastellisävyjä - Kutsukortit ylioppilasjuhliin


Nuorin siskoni sai viikonloppuna ylioppilaslakin, onnittelut Julialle vielä kerran! Tein juhlia varten kutsukortin erään vesivärityöni pohjalta ja ajattelin nyt avata suunnitteluprosessiani tämän kyseisen työn kohdalla. Aika hauska muuten huomata, miten kivasti muutama vesivärein toteutettu kukkanen voi taipua useaksi eri kuosiksi ja kuvitukseksi.


Vesivärikukkaset, vesivärit, projektikuvaus, kutsukortti, nude, korttisuunnittelu


Tyylini tehdä kuvituksia vaihtelee paljon. Tykkään tehdä vesivärein näiden kukkien kaltaista pikkutarkempaa jälkeä, mutta joskus on ihan kiva vaan sutia erilaisia väripintoja ja läikkiä. Tykkään myös piirrellä mustalla tussilla ääriviivapiirroksia ja hahmoja, jotka joko väritän käsin tai koneella. Alla olevat kukat hahmottelin ensin lyijykynällä 300 gramman paksuiselle paperille. Ohuempi kupruilee helposti ja muutenkin värit näyttää paremmilta paksummalla paperilla. Laadukkaissa akvarellipapereissa tummempia väripintoja voi lisäillä vaaleampien päälle ja ne kuultavat kauniisti läpi. 

Näissä kukissa käytin aika paljon vettä ja vähän väriä. Maalasin useita kerroksia, jotta saisin niihin ilmavuutta ja läpikuultavuutta. Jos haluaisin maalata suurta väripintaa ja lähelle reunoja, kiinnittäisin työn maalarinteipillä pöytään. Lopuksi vahvistin mustalla ohut-teräisellä siveltimellä haluamani kohdat työstä.

Vesivärikukkaset, vesivärit, projektikuvaus, kutsukortti, nude
Maalaamisen jälkeen valokuvasin kukkaset päivänvalossa ja siirsin kuvat koneelle käsittelyä varten. Näiden akvarellikukkien kohdalla valokuvaaminen oli ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin skannaus, sillä liukuvat värit toistuvat silloin kauniimmin. Ainakin oma skannerini muuttaa kuvaa aina jotenkin laadullisesti tai värien puolesta. Epämääräisempiin pintakuviointeihin ja väreihin, joita tulisin kuitenkin koneella jälkeenpin muokkaamaan, käytän skanneria. Kuvien värimaailman, valoisuuden, kontrastin ja tarkkuuden käsittelen Photoshop Lightroomissa. Photoshopissa muokkaan kokoa ja tiedostomuodon. Kutsukortin tekstit, sommittelun ja muut detaljit tein Photoshopissa layereiden avulla. Innostuin siinä sivussa testailemaan kuosin tekoa. Aika ihana tuo alimmainen täplikäs mummolan tapetti -tyylinen kuosikokeilu. 

Siskoni tykkäsi heti ekasta versiosta ja saatiin kortit matkaan nopeasti. Maalaamien on minusta aina tosi terapeuttista. Työskentelen olohuoneessa valkoisen työpöydän ääressä ja kuuntelen hyviä podcasteja tai lempimusiikkiani. Nämä hetket ajoittuvat vauvan päiväuniaikaan tai iltaan. Arvokas oma aika onkin minusta aika mahtavaa viettää tehden juuri näitä omia, mukavia asioita. Kuvanmuokkaus on enemmän se työltä tuntuva osuus, mutta kieltämättä hyvin mielenkiintoinen sekin. Opin oikeastaan aina jotain uutta. 
Kukkakuosi, Anna-Maria Mäkelä, kuosisuunnittelija
Mummolan tapetti, tapettikuosi, Anna-Maria Mäkelä, Vesivärikukat


Juhlat oli tosi kivat. Sää oli lämmin ja meidän suvun tyyliin puhetta ja naurua riitti. Sain juhlien varjolla hyvän syyn kaivaa ompelukoneen esiin ja ommella itselleni uuden mekon. Se jatkaakin aika sopivasti kaikessa vaaleanpunaisuudessaan kutsukorttien värimaailmaa. Laitan myöhemmin muutaman kuvan mun pinkistä samettiasusta.