Vaaleanpunainen villapaita

08 lokakuuta 2021

Tampere, Suomi
Ei kommentteja

Tänä syksynä se tapahtui. Innostuin neulomisesta ihan kunnolla! Neuloin villapaidan ekaa kertaa ikinä ja  tein myös siinä samalla pipon kun vauhtiin pääsin. Niitä syntyi viime vuonna muutama, kun neulontainnostus oli orastava, ei vielä kunnollinen hurahdus. 

Kerron nyt vähän tästä projektista, jos siellä joku toinen ensikertalainen rohkaistuisi kokeilemaan villapaidan neulomista. Itseäni jopa vähän jännitti, onko minusta näin suureen koitokseen. Olen aina pitänyt itseäni malttamattomana mitä tulee neulontahommiin. Lopulta koko työ vei kolme viikkoa. Kiitos musiikin ja äänikirjat, ei ollut yhtään edes vaikeaa.


Sisko villapita

Kaikki alkoi oikeastaan siitä kun muutto uuteen kotiin alkoi lähestyä. Järjestin muuttolaatikoihin kaiken minkä pystyin, mutta paljon jäi vielä pakkaamatta. Ei ole järkeä pakata keittiöjuttuja ja lasten leluja paria viikkoa ennen muuttopäivää, eli piti keksiä jotakin muuta tekemistä. Kävin eräänä päivänä työjuttujen takia Verkarannan Verkavilla -lankamyymälässä ja siellä oli ihan täydellisen väristä lankaa. Heleän puuterinen vaaleanpunainen oli juuri se väri, mistä olin ajatellut tehdä jotakin jo pidemmän aikaa. Olin aika hurja omasta mielestäni, kun siitä vaan päätin että nyt neulon villapaidan. Lankaa meni noin 450g, välissä piti käydä ostamassa lisää kun ostohetkellä ei ollut mitään hajua paljon paitaan menee. 


Olin nähnyt jo aiemmin kivan mallin Sisko -nimisestä villapaidasta, ohje on Reetta Pellin Rknits sivuilta. Napakat hiharesorit ja väljä, lyhyt malli oli toivelistalla. Sellainen jossa on mukava olla ja tekeväisenä ihmisenä huomaan usein että liian liehuvat hihat on yleensä vain tiellä. Lisäksi ajatus siitä että paita neulotaan ylhäältä alaspäin eikä osia tarvitse yhdistellä, tuntui mukavalta. Sovelsin ohjetta, käyttämäni Paksu Pirkka oli ohuempaa, niin silmukoita piti lisäillä.


Viimeistelyhommat on neuleissa ja ompelutöissä minulle vaikeimpia. En malta odottaa sitä että työ on ihan kohta valmis ja pitäisi vielä päätellä ja yhdistellä osasia. Nyt tarvitsi sitten vain päätellä ja maltoin tehdä sen ihan hyvin. Ajattelin että nyt on pakko skarpata kun niin iso työ on kerran jo tehtynä. Lopuksi kastelin neuleen haaleaan veteen pariksikymmeneksi minuutiksi ja annoin kuivua tasossa. Ja jes. Sitten se olikin jo valmis.


Sisko villapaita


Neulottu pipo ja villapaita


Ajattelin tehdä toisen villapaidan jossain vaiheessa, mutta en ihan heti. Ihana olisi sellainen värikäs pastellinen. Niin ja siitä muutosta. Se sujui hyvin, suuri kiitos muuttoavulle. Kotona on kivaa  ja paikat alkaa näyttää pikkuhiljaa kotoisilta. Vielä ainakin pari seinää kaipaa tapettia ja maalia.

Tänään minulla on vapaapäivä ja mennään Pihlan kanssa Vapriikkiin ja ravintolaan. Pitkästä aikaa vietetään yhteinen päivä kaupungilla. Elli on mummolassa pari yötä, en ole yhtään kuullut mitä siellä on puuhattu. Varmaan jotain kivaa niin kuin mummolassa aina.

Terveisin 

Anna-Maria

Read More

Tulostettava värityskuva siilistä

09 elokuuta 2021

Tampere, Suomi
2 kommenttia

Piirsin tämän kukikkaan siilin meidän tytöille värityskuvaksi ja jaan sen myös teille. Hänestä sukeutui aika veikeä kaveri. Elliä vähän ihmetytti nuo kukat ja lehdet, mutta tämä utelias siilinpoikanen on kävellyt varmaan kukkapenkissä. Sitten kukat on takertuneet ja lehdet varisseet piikkeihin jumiin. Tai hän on sellaista harvinaista rotua joka on osittain kehittynyt kasviksi. En osaa tarkemmin sanoa, sillä en ole perehtynyt tähän siilien sukuhaaraan sen enempää, ainoastaan piirsin sen. Linkki mustavalkoiseen tulostettavaan PDF-tiedostoon löytyy valokuvien jälkeen.


värityskuva siili

Väritettävä kuva siilistä

Kukkia, lehtiä ja siili


Siili on ollut meidän erityisen mielenkiinnon kohteena viimeaikoina. Tai kuten tytöt sitä kuvailevat pieni söpö peto, koska on hurjaa että se saattaa saalistaa sammakoita ja muita pikku otuksia. Yhtään siiliä ei olla meidän huudeilla tavattu, mutta naapurustossa vilistää Orre -nimen saanut orava. Nähtiin Orrea myös viikonloppuna Tallipihan kulmilla käpymetsällä, on se ehtivä kaveri.

Anna-Maria Mäkelä, Annan tirpat



Tästä linkistä voit ladata värityskuvan. Teehän siitä oikein hieno!


Terveisin Anna-Maria

Read More

Kesän kuulumiset ja me muutetaan!

08 elokuuta 2021

Tampere, Suomi
Ei kommentteja

Olin mummolassa suuren osan kesälomasta eikä siellä tarvitse käyttää kenkiä niin paljon mielestäni. Tuli vaan mieleen tuosta kuvasta, josta ekana silmään pistää likaiset jalkapohjat. Toivottavasti muistin pestä ne aina välillä. Kävelin naapurin mummolaan ja minne nyt ikinä viitsinkään, aika usein paljain jaloin. Se on olennainen osa kesä- ja heinäkuista elämää. Elli ja Pihla seurasivat esimerkkiä eikä kesälomalaisten kengät paljoa kuluneet. Kesä oli, niin kuin kaikki tiedetään, hullun kuuma. Kuumuus saa minut aina väsyneeksi. Mieli tekisi vain lojua ja syödä mehujäätä. Oli mukavaa katsella kun kaikki kesästä nauttivat ihmiset ympärilläni todella pitivät siitä paahteesta ja touhusivat pirteinä omia kesäisiä hommiaan. Itse sain aikaiseksi välttämättömimmät toimet.  Ja kun tarkemmin mietin, niin sain minäkin jotain aikaan. Kudoin räsymaton mummolan vintillä. 


Tänään Tampereella sataa sataa vähän, ilma on viileähkö ja illalla alkaa hämärtyä mukavasti.  Kesän taittuminen syksyyn tekee minusta pirteämmän ja toimeliaamman, oikeastaan myös vähän iloisemman. Iloa lisää vielä se että me muutetaan! Koti pysyy Tampereella, mutta kerrostalo muuttuu rivitaloon. Meille tulee pieni piha, josta olen innoissani. Haluaisin pakata jo vaikka aikaa on vielä kuukausi. Mietin seinien maalaamista, miten tavarat laitetaan ja mitä sinne pienelle pihalle istutetaan. 


Anna-Maria Mäkelä

Kasvatan muuttamisesta mielessäni suurta seikkailua. Ihan kuin olisin lähdössä kartoittamaan tuntemattomia seutuja, ne Länsi-Tampereen kolkat on minulle vieraita. Työmatka pitenee kävelymatkasta sopivaksi taittaa pyöräillen. Ei siis lähdetä kovin kauas. Lasten koulu ja päiväkoti vaihtuu jossain vaiheessa. Se tuo tullessaan omat haasteensa, mutta ollaan koko porukka hyvillä mielin uudesta kodista.

Silloin kun muutettiin Tampereelle, tai kun muutettiin Helsinkiin. Oikeastaan myös silloin kun muutin asumaan Kuopioon, minulla oli tapana tehdä kävely tai juoksulenkkejä lähialueilla. Kiersin ensin pienen lenkin. Kasvatin aluetta joka kerta suuremmaksi. Lopulta tiesin jokaisen kadun siltä etäisyydeltä, jolle oli järkevää juoksulenkki suunnata. Nyt tiedän tämän seudun polut ja olen löytänyt suosikkini. Kaikki alkaa olla niin tuttua, että ehkä on aika muutokselle ja lähteä tutkimaan uusia seutuja. Eniten harmittaa että Pispala ja Pyynikki, mun suosikit,  ei ole enää kävelymatkan etäisyydellä, mutta ei hurjan kaukana silti.

Anna-Maria Mäkelä


Kesäloma
Kesän kuulumiset


Kuvien talo ei ole meidän vanha eikä uusi vaan Keiteleen Työväentalo. Kerran kävin nuorena siellä discossa. Ompelin sitä varten mustat trumpettilakeiset housut, joissa oli kukikkaat lisäosat lahkeissa. Ne oli hienot silloin. Liehulahkeet hulmusi näyttävästi tanssiessa ja pomppiessa. Harmi ettei nykyään ole discoja eikä niitä housuja, sillä pari vuotta myöhemmin lahkeet oli jo ihan nolot ja vein ne kierrätykseen. Pitäisiköhän muuten järjestää tuparit dicoteemalla?

Terveisin Anna-Maria 


Read More

Pääsiäisen paperiset viuhkakoristeet

06 huhtikuuta 2021

Tampere, Suomi
1 kommentti

Moi ja iloista kevättä! Tänään satoi lunta ja oli kuin marraskuussa, mutta se kuuluu asiaan. Kolme tai neljä takatalvea on aina, ihan perus settiä tämä. Tulin esittelemään meidän pääsiäiskoristeluita. Oksat valmistui tänä vuonna hyvissä ajoin, sillä kokemusta on karttunut viime tippaan jääneistä koristeluhommista.  


Muistin palmusunnuntaina iltapäivästä että tämä taisi olla se virpomispäivä ja ei millään jaksettu lähteä enää illasta suorittamaan tehtävää. Kohde olisi ollut siskoni Julia. Järkeilin että virpoa saa tutuille varmaan  melkein koska huvittaa, joten sovin tyttöjen kanssa että seuraava viikonloppuna sitten. Hienot suunnitelmat ei onnistuneet, saatiin flunssa ja pajunkissat sai jäädä luomaan pääsiäistunnelmaa meille kotiin. Tässä Julia kuvia sinulle niin voit ihastella virtuaalisesti. Onneksi suklaamunia muistin ostaa riittävästi ja selviydyimme pyhistä hyvillä mielin.


Rairuoho kasvoi tänä vuonna harvana. Lapset pelasti tilanteen maalaamalla niin hienoja munia, että kun ne asetteli haituvaisen ruohon päälle ei kukaan enää huomannutkaan surkeaa kylvöstä. Vitsoissa oli paperikoristeita. Oli meillä höyheniäkin, mutta ei missään vaiheessa saatu aikaiseksi kiinnittää niitä paikoilleen. Elli herättää minut hivelemällä niillä jalkapohjia, hän on löytänyt heikon kohtani eli minkä vain kohdan ihossani. Kutian tosi helposti. Värikkäät höyhenet loihtii olemuksellaan iloista tunnelmaa sängyn alle ja pimeisiin nurkkiin, jossa normaalisti on vain ankeita villakoiria. Vielä yksi höyhenvinkki. Erittäin riemukas seurapeli on kun vuorotellen puhaltaen yritetään pitää höyhentä ilmassa.


Paperiviuhkat


Itsetehty paperiviuhka

Lasten askartelu

Taitellut paperiviuhkat


Laitan tuohon alle kuvasarjan viuhkamaisten paperikoristeiden taittelusta. Idea mukailee kuivattuja palmunlehtiä, joita sisustusblogeissa ja lehdissä välillä näkee. Nämä käy myös kivoiksi viuhkoiksi lasten leikkeihin. Elli teki hiiriviuhkan, Pihla sydämiä yhdistämällä kaksi viuhkapalaa.

Paperiksi käy ohut pahvi tai paperi. Me tehtiin origamipaperiarkeista. Ruskea viuhka on taiteltu leikkokukkien mukana saadusta pakkauspaperista. Vekkien taittelun jälkeen tasaisempi pää puristetaan yhteen ja liimataan kuumaliimalla tai Erikeeperillä. Pajunoksien tapauksessa liimattiin taitosten väliin oksa. Koristeissa ja viuhkoissa päällystettiin jäätelötikku tai muu vastaava paperilla ja liimattiin se keskimmäisen vekin väliin. Muotoon saa variaatiota leikkaamalla erilaisia paloja, ovaaleja tai ympyröitä. Vekit voi tehdä tasaisesti tai jättämällä isompia ja pienempiä välejä. Ylimmässä kuvassa olen leikannut viuhkaan terävät kulmat. 

Ohje paperiseen viuhkaan


Pääsiäisemme saattaa kuulostaa aika epäonniselta ja laiskalta kun virpomaan ei päästy ja höyhenetkin jäi teippaamatta, mutta ei ollenkaan! Paperiaskartelun ja flunssan lisäksi tapahtui seuraavaa: 

  • Löysin kirpparilta viime syksynä neljä maalipinnaltaan kulunutta, mutta tukevaa pinnatuolia. Pääsiäisen pitkät pyhät ja kotona oleminen sai aikaan inspiraation ja maalasin niistä kaksi. Yhden valkoiseksi ja toisen harmaaksi. Seuraavista kaavailen minttua ja sammaleenvihreää. 

  • Suunnittelin lapsille jo perinteeksi muodostuneen pääsiäismunajahdin karttoineen päivineen. Se on aina menestys. Pihla teki minulle saman maalatulla pääsiäismunalla, mutta unohti piirtää kartan ja ilmoittaa että osallistun. Toisena pääsiäispäivänä tyynyn alta löytyi vaaleanpunaisia kananmunankuoren sirpaleita. Nukuin tosi hyvin, niihin sirpaleisiin oli loitsittu hyvää unta.

  • Ikävä mummolaan on suuri. Nyt ei ole uskallettu koronan vuoksi matkustaa, mutta toivon että viimeistään heinäkuussa päästään. Leikkasin pari kulunutta lakanaa matonkuteeksi kesää ajatellen, toiveissa on tehdä mummolan vintillä uusi räsymatto. Mielessä jo siintää erilaisia väriyhdistelmiä raitoja ajatellen. On mukavaa varautua ja suunnitella jotakin mieleistä mukavaa asiaa. Paitsi joskus voi käydä niin että vaikka hyvin suunnittelee ja valmistautuu, niin silti voi unohtaa. Vähän kuten eräänä palmusunnuntaina.

Lasten paperiaskartelu


Paperiset palmunlehdet
























Terveisin Anna-Maria

Read More
Copyright © Anna-Maria Mäkelä. Blog Design by SkyandStars.co