Viikonloppu kotona ja uusimmat kirpputorilöydöt

Viikonloppu kotona ja uusimmat kirpputorilöydöt

03 marraskuuta 2019

Tampere, Suomi

Ei kommentteja

Meillä on ollut rauhallinen marraskuun eka viikonloppu. Halloweenia juhlittiin sen verran että käytiin viikolla koulun naamiaisbileissä. Minulla oli leopardin korvat, mutta muuten juhlin ihan perus Anskuna. Elli oli prinsessa vaaleanpunaisessa röyhelömekossaan ja Pihla tyylilleen uskollisesti musta kissa. Kätevää kun kaikki naamiaiset ja pääsiäisjuhlat menee samalla asulla, en muista koska hän olisi halunnut olla juhlissa jokin muu. Pihlan mielestä Halloween on parasta ja sitä voitaisiin viettää joka päivä. Moni pimeään liittyvä asia kiehtoo häntä. Lepakot, kissat ja uusimpana Monster High. Ahkerana piirtäjänä vihkojen sivut on näitä olentoja täynnä. Kotona Halloween näkyy sen verran että meillä on yksi koriste ja se on kurpitsaksi maalattu kivi. Minusta ihan riittävä määrä, vaikka tytöt haaveilikin oikean kurpitsan kaivertamisesta. Sovittiin että koitetaan sitten seuraavana vuonna sitä. 

Esittelen näissä vähän hämyisissä kuvissa muutamat viime aikojen kirppislöydöt. Kaikki ihania ja minusta meille juuri sopivia. Valkoiset, vihreällä samettikankaalla päällystetyt wieniläistuolit on alkukesän löytöjä Fidasta. Kiitos Roosa kun vinkkasit! Niitä on kaksi meillä ja toiset kaksi löytyy siskon kotoa. Kontista kesällä ostettu, alkujaan puunvärinen pinnatuoli on nykyään vaaleanpunainen. Vielä muutama eriparituoli mahtuisi pöydän ympärille. Marimekon verho on tädin vanha vintagekangas, Maija Isolan Oona. Pihlan mekon ompelin kesällä Nappinjan Pionit-kankaasta, kaavana Jujunan Cute Fairytale. Näissä luettelemissani asioissa kiteytyy pääpiirteissään ne sisustukselliset asiat, mistä kodissamme tykkään. Kierrätyslöydöt, itse tehdyt jutut sekä rento eriparisuus. Tykkään myös paljon luonnonmateriaaleista ja viherkasveista, vihreästä, valkoisesta ja pastellisävyistä. Myös vitsikkyys ja rento leikkimielisyys kuuluu asiaan. Pieniä muovieläimiä löytyy milloin mistäkin ja ponit tekee retkiä sohvatyynyistä kasatulle vuorelle. Me tykätään  supersankareista ja keittiössä aikaa näyttää aika päheä, Pekan lapsuuden peruja oleva He-Man kello. 

Olohuoneen rottinkisessa pikkupöydässä on kaunis punottu kansi. Ostin sen Kontista yhtenä sateisena maanantaiaamuna. Minulla oli ollut etsinnässä jo pitkään jokin kiva pieni pöytä olohuoneeseen kukille. Olin jo valmiiksi pessimistisenä liikkeellä, kun luulin ettei sopivaa ole aikeissa löytyä ehkä koskaan. Päivästä tuli välittömästi supermukava kun siellä se minua odotteli. Valkoinen retrovalaisin on Torista. Edellinen omistaja kertoi kyllä kotimaisen valmistajan nimen, mutta en nyt millään saa sitä mieleeni. Kunhan saan aikaiseksi uusia johdot, saa se paikkansa keittiöstä.

Tänään syötiin pizzaa ja herkuteltiin munkit Pyynikin näkötornilla. Järjestin tyttöjen vaatekaapit ja pieniä vaatteita löytyi kasa. Ainut asia mistä huomaan meidän lasten kasvun vaikka oikeasti he venyvät ihan huimaa nopeutta. Voisi olla fiksua ommella tytöille uusia legginsejä, mutta sen sijaan työn alla on jouluiset mekot ja tonttulakit. Jos tyttäreni on sitä mieltä että Halloween voisi olla aina, niin minun kantani on että Joulu voisi alkaa kuukautta aikaisemmin, vaikka näin marraskuussa. Ei vielä sentään joululauluja radiosta, mutta glögiä, villasukkia ja vähän lunta kiitos. Mukavaa marraskuun alkua!

Terveisin Anna-Maria

Read More

Samettisia kirppislöytöjä

Samettisia kirppislöytöjä

16 tammikuuta 2018

Tampere, Suomi

Ei kommentteja

 

Meillä on viime päivinä sairasteltu vuorotellen. Onneksi kuitenkin niin että lapset vähemmän pienen flunssan kanssa ja aikuiset enemmän. Minun vuoroni koitti viikonloppuna. Sain nopean mutta ärhäkän vatsataudin joka meni jo ohi, mutta se oli ihan hirveää. Pahaa-aavistamattomana ja täysissä voimissa vielä kun olin, kävin perjantaiaamuna kiertämässä Ellin kanssa vakio kirpparireittini läheisessä liikekeskittymässä eli Lielahdessa. Minulla on tapana käväistä kurkkaamassa muutama hyväksi havaittu paikka aina silloin tällöin. Erityisesti metsästän kivoja huonekaluja ja joskus jään ihastelemaan muita sisustusjuttuja jos huvittaa. Lastenvaatteet yleensä etsin niiltä lastenvaatekirppareilta, joissa isompi sisarus voi samalla temmeltää leikkipaikassa.  

Olen miettinyt tässä syksyn mittaan että mitä oikein teen väärin. Teen todella harvoin kivoja löytöjä kirpputoreilta, mutta nyt oivalsin ainakin yhden jutun. Paras aika on käydä heti aamusta. Tuntui että tällä kertaa bongasin paljon kivaa tai sitten olin vaan liian iloisella ja aamuvirkulla mielellä, todellisuudentajuni oli ehkä sumeampi kuin normaalisti. Ehkä  kirppistely ja aamut on minulle sopivampi yhdistelmä, koska olen aamuisin skarppi ja hyvällä tuulella. Pahin skenaario olisi varmaan jos nukkuisin päiväunet ja menisin sitten. Päiväunien jälkeinen kiukuttelija -minä näkisi joka paikassa vaan ne lastulevykaapit ja nuutuneet lampunvarjostimet. 

Aamupäivän paras löytö oli työtuoli. Kaipasin työhuoneeseen siroa, mutta tukevaa ja mieluiten metallirunkoista istuinta. Tämä 70- luvun fiilistä henkivä tuoli on hieman retro, mutta ei liikaa. Vähän kulunut samettiverhoilukin on aika suloinen ja saa olla paikallaan ainakin toistaiseksi. Tuolin virallinen paikka tulee olemaan työhuoneessa, kunhan sen pyörimisominaisuutta on testattu ensin tarpeeksi olkkarin puolella. Samalta reissulta löytyi myös lasimaljakko ja ruskea pullo. Siinä säilytetän kuulema keijupölyä. Pekan mielestä todennäköisemmin myrkkyä. Lähes tuoliin mätsäävä laukku on myös saman aamun kirppistelyjä.  

Nojatuolin pieni kiipeilijä on kohta kahdeksan kuukautta. Pari viikkoa taaksepäin häntä ei olisi voinut jättää huoneen toiseen reunaan nojailemaan, mutta nyt jalat on jo aika jämäkät. Hän on puhelias ja osallistuu keskusteluihin siinä missä muutkin omalla jokeltelevalla kielellään, siinä sivussa kiljahdellen tai öristen. 

Terveisin Anna-Maria

Read More