08 huhtikuuta 2015

Aamupalalla











Minulla on takana kaksi kaunista aamua. Olen saanut heräillä ihan rauhassa omine aikoineni ja nukkua kokonaiset yöt ilman häiriöitä. Siskoni Jossu tuli kylään täksi viikoksi ja jakaa Pihlan kanssa huoneen eikä meillä ole aikoihin nukuttu näin hyvin! Olen onnellinen tästä, sillä viimeaikoina olen ollut erityisen väsynyt. Elän taas sitä minulle tuttua kautta kun murehdin liikaa tyhjänpäiväisyyksiä ja tekemättömiä asioita. Minulle tulee näitä ajanjaksoja välillä kun on kiireitä tai muuten vain aiheutan itselleni kiireisen olotilan. Aika ei riitä muka mihinkään ja unohtelen asioita. 

Olin nuorena kova unohtamaan tosiaan kaikenlaista. Kolukirjat, avaimet ja lapasetkin kädestä saattoi kadota vaan johonkin. Viimevuosina olen alkanut yhdistää tämän stressiin. Minulla on varmaankin aika alhainen paineensietokyky, muutamakin päälekkäinen juttu niin olen jo solmussa. Viimeaikoina olen oireillut tämän taipumukseni kanssa unohtaen avaimet ja sormikkaat, enkä ole muka ehtinyt laittaa pussilakaanaa peittooni moneen yöhön, näen paljon unia päivän tapahtumista ja kuljen hartiat korvissa. Päässäni on jatkuva kuhina ja illalla se on kipeä. Kertakaikkisesti inhottava olo. Kerron tämän nyt siksi että ymmärtäisin itsekin paremmin rauhottua. Mielessäni poukkoilee myös erilaisia tuunaus- ja käsityöprojekteja, kaikkea kivaa mitä haluaisin tehdä ja tänne niistä sitten kuvia laittaa. Toivoisin että nekin niin kivat suunnitelmat väistyisi mielestä pois ja voisin keskittyä jonkin aikaa vain pakollisiin. 

Mutta omien ongelmien lisäksi on paljon hyvää. Pihlan haukottelu kuuluu makuuhuoneesta. Ehdin nyt aamutuimaan kirjoittaa tämän tekstin rauhassa keittiönpöydän ääressä. Teetä on juotu ja puuro keitetty. Tämä aamu on alkanut aika mallikkaasti. Taidan tehdä tänään vaan kaikista pakollisimmat asiat ja keskittyä illalla viettämään aikaa Jossun ja toisen  meille yövieraaksi saapuvan, ihanan Maijan kanssa. Kuvat on muuten eilisestä aamupalapöydästä.

Salossa ikkunan liepeillä liehuu lippu ja yritin muistinystyröilläni pohtia minkä takia. Jouduin lopulta tarkistamaan, joten hyvää Mikael Agricolan päivää eli suomenkielen päivää! Seesteisiä ja sopivan kiireettömiä hetkiä torstaipäivään toivotan itselleni ja sinulle. 


Terveisin Anna-Maria


Kommentoi tästä