Karkkipäivä -painokangaskuosi

Karkkipäivä -painokangaskuosi

27 tammikuuta 2020

Tampere, Suomi

Ei kommentteja

Tein vuoden alkuun kivan kuosisuunnitteluprojektin, josta haluan jakaa ajatuksiani täällä blogin puolella. Karkkipäivä -kuosin suunnittelin Kangaskauppa Nappinjalle. Tarkoituksena oli tehdä lapsenmielinen kuosi hahmoilla. Sellainen iloinen ja hattarainen, josta tehdyn vaatteen pukiessa tulee erityisen hyvälle tuulelle.

Hahmot ja herkut on piirretty lyijykynällä ja viimeistely tehty tietokoneella. Ostin syksyllä Wacom Intuos piirtopöydän, jota olen harjoitellut pikkuhiljaa käyttämään. Alkuun ajattelin että en minä mitään uutta tekniikkaa tarvitse kun tykkään niin paljon piirtää ja maalailla. Käsin tekeminen on aika terapeuttista kuitenkin. Nyt olen ihan toista mieltä. On kiva saada nopeasti valmista ja pystyä toteuttamaan kuvituksia monipuolisemmin. Eikä digitaalinen piirtäminen ole yhtään vähemmän käsillä tekemistä, mitä nyt virheiden korjaaminen on mahdollista. Vesivärien kanssa pitää asennoitua niin että kaikki ei onnistu aina täydellisesti, ja toisaalta se onkin yksi tekniikan viehätys. Piirtäminen ja vesivärit tulee silti pysymään mun lemppareina, luultavasti yhdistelen eri tekniikoita jatkossakin.

Karkeista tulee minulle mieleen helmikuu ja mun syntymäpäivät. Kohtahan ne muuten on. Lapsena tykkäsin karkeista, nyt en enää niin paljoa, mutta synttäreillä oli tietysti aina paljon karkkeja sun muita herkkuja. Meillä lasten kanssa karkit on alkaneet tulla ajankohtaisiksi ja pikkuhiljaa on alkanut muodostua karkkipäivä. Se on yleensä lauantaisin, jos muistetaan. Minulla on sillon usein työpäivä ja tytöt herkuttelee isänsä kanssa irtokarkeilla.

Varhaisin karkkimuistoni on muuten Lauantaipussi joka piti jakaa siskon kanssa. Siellä oli yleensä pariton määrä erilaisia namuja ja siinäpä sitten hyvin päästiin testaamaan meidän ongelmanratkaisu ja ryhmätyötaitoja. Aika monta kinaa varmaan on saatu aikaan siitä asiasta. Parhaita karkkeja oli mustat pitkät salmiakki autot ja punaiset pienet apinat.

Ylin kuva on mallistossa ilmestyvä kuosi, muut on omia kuosi- ja värikokeiluja.

Lomailin nyt viikonlopun lasten kanssa Keiteleen mummolassa. Täällä on niin talvista ja ihan oikea tammikuu. Vähän vähemmän lunta kuin tavallisesti. Hurjinta mitä olen tehnyt oli lumienkeli saunajäähyllä. Parasta mitä söin, äidin itse tekemät pinaattiletut. Kohta lähdetään takaisin Tampereelle. 

Terveisin Anna-Maria

Read More

Puuvärit

Puuvärit

13 tammikuuta 2020

Tampere, Suomi

Ei kommentteja

Nyt kun meillä Suomessa vallitsee loputtoman pitkä marraskuu, pitää väriä ja auringonpaistetta etsiä jostakin muualta kuin ympäristöstä. Viikonloppuna pilvet sattui rakoilemaan keskipäivällä sen verran, että meidän keittiön valtasi muutamaksi tunniksi ihana, jopa keväinen tunnelma. Aurinko siivilöityi kauniisti verhojen lomitse ja päätin sen kunniaksi keittää kahvit ja viimeistellä lasten seurana värittämäni piirroksen.

Jostakin syystä Elliä ei kiinnosta nykyään yhtään nukahtaminen. Yleensä nukkumaan meno, oli sitten päivä tai ilta, on puolen tunnin tai pahimmillaan parin tunnin operaatio. Minulla on sellainen käsitys että nämä pienten lasten nukkumiseen liittyvät muutokset kuuluu asiaan ja niihin liittyy jotain sellaista mystisyyttä, jota ei voi järjellä selittää. Yritän suhtautua tähänkin vaiheeseen lempeästi (en ole näin ymmärtäväinen väsyneenä), sillä tämäkin tilanne tulee muuttumaan.

 Eli pienempi lapsi oli vihdoinkin unilla ja isompi katsoi YouTube Kidsistä väritys ja Diy -tutoriaaleja. Hänen mielestään se  on parasta puuhaa mitä voi sunnuntaina keskipäivällä tehdä ja siksi ollaan sovittu että sillä hetkellä hän voi katsoa niitä sitten. Puuvärit on jotain sellaista, mistä minulle tulee mieleen ala-aste aika. Väritin silloin paljon värityskirjoja. Muistan miten innoissani olin kun tajusin miten häivytetään värit painamalla kynää kevyempää tai kovempaa. Ja kuinka saadaan tasaista pintaa värittämällä kynällä pyöröliikkein. Olin mielestäni lopulta oikea varjostuksen mestari. Kuvassa tammikuuta eli tänä vuonna ikuista marraskuuta elävä minä haaveilee kesästä, väreistä ja lämmöstä. Vielä enemmän kuin kesää, kaipaan oikeita vuodenaikoja. Jospa tämä talvi on vain poikkeus ja saadaan vielä talvia jolloin järvissä on jääpeite ja lumi narskuu kenkien pohjassa.

Terveisin Anna-Maria

Read More

Uudet leningit ja joulun kuulumiset

Uudet leningit ja joulun kuulumiset

01 tammikuuta 2020

Tampere, Suomi

Ei kommentteja

Hyvää alkanutta vuotta! Kerron nyt kahdesta jouluisesta mekosta, joita me perheen tytöt juhlapyhinä käytettiin ja vähän kuulumisia siinä sivussa. Toinen on itse tehty ja meidän kolmevuotiaalle Ellille, toinen secondhand löytö ja minulle. Molemmat on myös jouluisia, vaikka käy ne yhtälailla muihinkin vuodenaikoihin. Tällä hetkellä niiden viralliset nimet ovat tonttumekko ja pikkujouleninki.

Ellin mekko on poltetun punaisen värinen. Sävyä voi kutsua varmaan myös nimellä terracotta. Aattona sain valmiiksi isosiskolle saman tyylisen mekon röyhelöhihoilla, aikomus oli ottaa kuvia, mutta joka ikinen päivä olen unohtanut. Ompelin sitä hitaasti vaihe kerrallaan noin kahden kuukauden ajan, koska mokailin jatkuvasti vaikka kaava ei edes ollut kovin monimutkainen. Minulle tyypillistä näissä ompeluhommissa on se, että teen välillä uskomattoman paljon virheitä, mutta toisinaan luistaa aivan timanttisesti. Jälkimmäinen ihme kävi tuon Ellin mekon kohdalla. 

Tonttulakki on trikoota ja mekko on ommeltu harsokankaasta. Minun musta mekkoni on Upee -secondhand tapahtumasta Tampere -talolta. Täytyy vähän kehaista miten hyvä mäihä onkaan viimeaikoina kierrätyslöytöjen kanssa ollut. Ensin löysin olkkariin maton ja pöydän (Tori.fi kautta), nyt etsimäni pikkujoulumekon. Tässäkin varmaan pätee se sama laki kun noissa ompelujutuissa. Välillä onnistaa mutta monesti ei.

 Tänä vuonna joulua juhlittiin ensimmäistä kertaa meillä kotona. Käytiin ruokailemassa porukalla jouluaaton illallinen kauniissa Vaihmalan hovissa, muutoin hengailtiin joulun päivät aika rauhassa lähisuvun kesken. Kuusena toimi pieni huonekuusi ja tunnelmaa loi muutamat kynttilät. Vaikka koristelut oli aika vaatimattomat, oli meillä aika jouluisaa silti. Löytyi riisipuuroa mantelilla, joku laulamassa extempore joululaulua kuten "tip-tap" tai "porsaita äidin oomme kaikki" sekä tonttulakki kulkusella. 

Välipäivinä kävin tyttöjen kanssa Keiteleellä mummolassa, jossa oli ah niin ihanan lumista. Tampereella on satanut sen verran että päästiin kerran pulkkamäkeen. Pihla teki porkkananenäisen lumiukon tuijottelemaan ukin ja mummin ikkunasta sisälle. Uusi vuosi oltiin oman perheen kesken. Menin nukkumaan heti vuoden vaihtumisen jälkeen ja näin tosi villiä unta. Ostin loft -henkisen rintamamiestalon ja kävin kirpputorilla Antti Holman kanssa. Aamulla piti hetki totutella siihen ettei vuosikymmenen vaihtuminen tuonut mukanaan mitään noin radikaalia. 

En tee yleensä uuden vuoden lupauksia, mutta on muutamia asioita joita haluan vuonna 2020 tehdä. Otan nyt tammikuussa osaa Vegaanihaasteeseen. Tosin aika lempeästi senkin aloitin itsetehdyillä kalapuikoilla kun oli kirjolohta jääkaapissa.  Aion myös piirtää tänä vuonna enemmän ja kehittää omaa tyyliäni taiteilijana. Loppukesän puolimaraton harjoitukset on hyvää vauhtia käynnissä. Kaikkea kivaa tekemistä ja haastetta siis tulevalle vuodelle. 

Mekkokangas: Double gauze, Nappinja

Kaava: Mekkotehdas -kirjan Riine -mekko

Origami paperikuuset: Taittele paperista kuusi - Hääräämö

Terveisin Anna-Maria

Read More