Herkuttelua korvapuustipäivän jälkimainingeissa

Herkuttelua korvapuustipäivän jälkimainingeissa

07 lokakuuta 2018

Tampere, Finland

Ei kommentteja

Lupasin Pihlalle että leivotaan korvapuusteja. Päiväkodissa oli niitä torstaina virallisen korvapuustipäivän kunniaksi ja onhan ne kuitenkin pullista parhaimpia. Niiden tekemisessä on monta jännää työvaihetta ja sijaa omalle kädenjäljelle. Leipominen oli lopulta niin uskomattoman kiinnostavaa, että melkein saatiin aikaiseksi riita työvaiheiden jakamisen kanssa. 

Lopulta homma meni suurinpiirtein näin. Minä mittasin aineet ja kerroin työvaiheita. Tehtiin tällä Kodin kuvalehden ohjeella. Pihla kippaili aineksia kulhoon ja sekoitti. Minä jälkisekoittelin suurimmat epätasaisuudet ja vaivasin taikinaa kimmoisaksi. Kohoamisen odottelu oli toisesta leipojasta piinallisen pitkästyttävää, itse taasen pidin vaihetta erinomaisena ja käytin aikani sisustuslehden selailuun. Kauliminen hoitui joten kuten, pääleipurin roolista kinaillen. Pihla hallitsi hienosti täyttämisen ja rullailun minun tarjoillessa tykötarpeita vieressä. Muotoilu hoitui yhteistuumin. Kumpikin sai tehdä omanlaisiaan pullataideteoksia. Pihla voiteli ja raesokeroi, minä paistoin. Leipominen oli tosi hauskaa ja oltiin yhtä mieltä siitä, että tätähän me aletaan tekemään useammin. Ainut ongelma vain on etten tykkää yhtään pullasta, joten niitä ei oikein tule tehtyä. Tähän asti ollaan herkuteltu vohveleilla ja letuilla, mutta totta kai me siirrytään astetta haastavimpiin leivonnaisiin kun nämä onnistui niin hyvin.

Korvapuusti on minusta hyvää ihan uunituoreena. Söin yhden pienen ja kyllä se tosiaan maistui aika herkulliselta, melkein niin hyvältä että sillä hetkellä olisin voinut sanoa tykkääväni pullasta. Pienempi sisko heräsi päiväuniltaan kanelin tuoksuun ja tytöt ahmi herkkuja maidon kera. Meillä oli nyt iso kasa korvapuusteja vailla syöjää, joten vietiin Ellin kanssa iltapäivästä loput siskolleni ja keitettiin kahvit. 

Tampereen tutuille vaan tiedoksi, että Mäkelän tyttöjen leipomo saattaa tästedes kysellä halukkaita maistajia herkuilleen aina perjantaisin. 

Mukavaa lokakuuta!

terveisin Anna-Maria 

Read More

Rento suklaakakku ja suunnitelmia vuodelle 2018

Rento suklaakakku ja suunnitelmia vuodelle 2018

03 tammikuuta 2018

Tampere, Suomi

Ei kommentteja

Moi ja upeaa vuotta 2018! Tammikuun alku on mukavaa aikaa kun kaikki tuntuu jotenkin tuoreelta ja pitkien juhlapyhien jälkeen arki alkaa kiinnostaa. Tavalliset ruuat ja aikataulut on ihan hyvä juttu nyt. Vielä kun Pihlan päiväkoti starttaa maanantaina käyntiin niin on oikein jees. Kavereita on kuulema jo hirveä ikävä. 

En ole lausunut ääneen juurikaan uuden vuoden lupauksia, miettinyt mielessäni kylläkin muutamaa. Ajattelin olla tänä vuonna itselleni armollisempi, olen välillä aika haka suorittamaan ja kasaamaan paineita vähän mistä sattuu. Nyt jos valitsisin vain ne välttämättömimmät sekä kiinnostavimmat jutut ja annan muun luistaa omalla painollaan. Tuleva kevät ja kesä tulee todennäköisesti olemaan viimeinen, jonka vietän kotona lasten kanssa. Haikea ja hieman helpottavakin ajatus. Myönnän että haaveilen aina välillä palaamisesta työelämään.

Tänä vuonna haluan tavata ystäviä ja toivottavasti saada myös uusia sekä tehdä asioita joista tykkään eli ainakin piirtää ja kirjoittaa. Sisustaminen houkuttaa myös ja tänään naputellessani toriin kirppiskamoja myyntiin haaveilin jo siinä samalla mitä uutta meillä olisi kiva olla. Tykkään kierrellä kirppiksiä ja pieni ajan patina huonekaluissa ei haittaa niin suunnitemat sisustuksen suhteen on aika lailla kirpputoriaarteiden metsästyksessä. Teen varmasti myös muutamia diy juttuja. Pari on jo mietinnän alla. Nämä aiheet näkyvät tänä vuonna bloginkin puolella.

Syy miksi syötiin kakkua oli siskon synttärit. Ihana suklaa-kermavaahtoöveri aamulla kahvin ja aamupuuron lomassa.

Read More

Äitienpäivän herkuttelijat

Äitienpäivän herkuttelijat

14 toukokuuta 2017

Helsinki, Suomi

Ei kommentteja

Vähän järkytyin kun näin itseni tuossa kuvassa, jossa istun Pihlan kanssa. Ajattelin olevani ihan tavallisen näköinen, jopa siro äiti, jolla on jo melko iso näkyvä maha. Mutta ihan oikeasti, onhan tämä jo ihan valtava. Meidän taloudessa ei ole montaa peiliä. Ei yhtään sellaista josta näkisin itseni kokonaan ja en ole asiaan hirveästi edes kiinnittänyt huomiota. Kuljeksin muutenkin päivät pitkät mukavissa väljissä mekoissa ja leggareissa, joten en ole kai sitten huomioinut että vien aika paljon alaa. Nyt menin mallailemaan itseäni peilin ääreen ja tosiaan, olen hyvin pyöreä. Ehkä jopa ihan asiaankuuluvasti, koska laskettu aika meni jo neljä päivää sitten.

Olen pitänyt odotusajasta paljon ja alan jo nyt valmiiksi ikävöidä tätä vatsaa. Toisaalta olen ihan malttamattomana ja varmasti yhtä lailla odottavilla mielin kuin tasan neljä vuotta sitten. Nyt erilaista on se että saan tänä vuonna olla äitienpäivänä äiti ja se on ihan parasta. Sain aamukahvit tarjoiltuna sänkyyn ja itsetehdyn korun. Myös toiveeni oli kuultu ja minua odotti tuliterä blenderi Smoothie Bowleja ja pirtelöitä varten. Kakustakin tuli huippu. Aioin ensin tehdä sen alusta alkaen itse, mutta nukuin lähestulkoon koko eilisen päivän. Niinkin kai voi vaan käydä ja näin siis parhaaksi turvautua valmispohjaan. Täytteeksi valitsin lime-valkosuklaa kreemin tästä ohjeesta. Jo täyte itsessään oli superhyvää eikä pieni oikominen pahentanut tilannetta yhtään. Koristeeksi laitettiin kaikenlaista makoisaa ja nättiä. 

Me ollaan tänään Pihlan kanssa mietiskelty mummeja ja isoäitejä, jotka asuu ihan liian kaukana. Ikävä on kova. Mutta ei huolta, kesällä me tullaan kylään! 

Read More

Jouluiset mekot ja piparkakkutalo

Jouluiset mekot ja piparkakkutalo

27 joulukuuta 2016

Ei kommentteja

Ompelin jouluksi meille perheen tytöille mekot. Omaani valikoitui kankaaksi Marimekon Kuusikossa ja malliksi hyväksi havaittu Inger Mekkotehdas aikuisille -kirjasta. Pihla toivoi itselleen valkoista ja varpaisiin asti yltävää prinsessamekkoa. Kankaat tähän yöpukumaiseen ja keveään rimpsumekkoon otin vanhoista lakanoista ja muista tyyliin sopivista rippeistä. Söpö ja tykätty siitä tulikin vaikka etu ja takapuoli on tehty erilaisista kankaista. Liekö minun vaikutustani että neidin lemppariväri on valkoinen. 

Meidän tekemiset Pihlan kanssa liittyi joulua edeltävällä viikolla suureltaosin pipareiden tekoon. Ensin niitä käytiin leipomassa sekä koristelemassa pikkujouluissa ja sitten innostuttiin tekemään vielä muutama pellilllinen kotonakin. Siinä sivussa valmistui myös piparkakkutalon perustukset. Suunnittelin itse kaavat perusmalliin. Parannettavaa ensikertaan jäi ainakin tuohon epävakaaseen savupiippuun. Pikeerin käyttö oli myös ensikertalaiselle aika haastavaa mutta aika kivaa kuitenkin.

Joulu oli hyvin samanlainen kuin aina, sellainen ihana ja kotoisa. Aattona mummolan pihamaa täyttyi tuoreesta lumesta ja joulupäivänä sitä oli jo niin paljon että saatiin aikaan lumilinna ja porkkananenäinen ukko. Meidän vuosi vaihtuu kotona Helsingissä. Pikkusisko täyttää 18 ilotulitusrakettien paukkuessa taustalla ja sitä tietenkin on tarkoitus railakkaasti juhlistaa. 

Terveisin Anna-Maria

Read More

Kolmevuotias ja ihanat metsäkuvaukset Viikissä

Kolmevuotias ja ihanat metsäkuvaukset Viikissä

21 kesäkuuta 2016

Helsinki, Suomi

Ei kommentteja

Pihla täytti toukokuun loppupuolella kolme vuotta. Sinä viikonloppuna juhlittiin synttäreitä kera turkoosin kermakakun ja lahjapaketista kuoriutui mm. vaaleansininen potkupyörä. Seuraavana aamuna istutin neidin pyöräni turvaistuimeen, joka muuten on väriltään kullan ja hopean sekoitus, ja kävimme pienellä eväsretkellä ennen töihin ja päiväkotiin menoa. Nappasin päivänsankarista kuvia sadunomaisessa koivumetsässä. Kuvasta, jossa kuvattava on keskellä villiintynyttä ruohikkoa ja katsoo ylös etsien sirkuttavaa lintua, tuli juuri sellainen jonka olin kuvitellut ottavani. Paikka oli Viikin luonnonsuojelualueen ja koemaatilan tuntumassa. Yritimme jututtaa paluumatkalla viikkoa aiemmin laiduntamaan päässeitä lehmiä. Ne halusivat olla keskenään ja eivät olleet huomaavinaan. Eivät edes vaivaantuneet katsomaan meidän suuntaan, vaikka kehuin kauniita silmäripsiä ja Pihla esitti suoran kysymyksen: Lehmät, miksi ette tule tänne?

Ajatukset harhailee vähän väliä juhannuksessa ja siitä alkavassa kesälomassa. Ajattelin kuvata paljon ja tehdä asioita joista pidän. Luen varmaan ainakin kaksi kirjaa ja piirrän sen verran kun huvittaa. Aluksi me mennään mummolaan ainakin viikoksi, siellä lehmistä saa kavereita kehuskelemalla ja jos tietää rapsuttaa juuri oikeasta kohtaa kylkeä. Ne on sillä lailla helppoja ja mutkattomia tyyppejä. Viettäkää oikein kiva juhannus, niin mekin aika varmaan tehdään! 

Terveisin Anna-Maria

Read More

2v synttärit ja diy häntä

2v synttärit ja diy häntä

25 toukokuuta 2015

00100 Helsinki, Suomi

Ei kommentteja

Muutama kuva sunnuntailta, jolloin synttäripöytä laitettiin koreaksi jo kolmannen kerran samalle viikolle. Perjantaina kun juhlimme Teron ja Jossun kanssa, lauantaina mummin ja pyhänä herkuttelimme loppujen vieraiden kera. En ole kovin innokas leipomaan. Suurin ongelma tuntuu  olevan  annetuissa ohjeissa pitäytyminen. Olen malttamaton ja haluan kokeilla uusia juttuja, mikä ei sovi ollenkaan yhteen leipomuksien kanssa. Tällä kertaa tapahtui poikkeus ja kakkujen tekeminen oli jotenkin erityisen mukavaa. Maltoin noudattaa resepitiä ja normaalista poiketen en edes unohtanut kakkupohjaa uuniin kärtsäämään. Koristeiksi tein ruusupursotusta, joka helppoudestaan huolimatta ei onnistunut ihan nappiin. Mielestäni kakusta tuli ihan kiva pienine virheineenkin ja mikä tärkeintä, mustikka-mansikkarahkatäyte oli hurjan hyvää.

Lahjojakin tuli. Kauan himoittu pyörä oli vaaleanpunainen ja sen ohjaustangossa komeilee valkoinen kori. Juuri sellainen menopeli jonka minäkin olisin huolinut pienenä, toki voisin ottaa pinkin pyörän nytkin. Paljon kirjoja, uusi kerhoreppu, duploja ja tietysti puutama pari kenkiä kenkäfanille. 

Meidän tytär on tosiaan jo parivuotias. Hän tietää jo mitä tarkoittaa kun puhalletaan kynttilä, miten jännittävää on kun kotiin tulee ystäviä juhlimaan, kuinka kivaa on aukoa lahjoja kääröistään ja kertoo kysyttäessä ikää olevansa kaksi vuotta. Onneksi vielä niin vähän, haluan pitää vielä pitkään tämän pienen, reippaan ja vekkulin tyttösen.

Hyvää alkavaa viikkoa, varmaan voi jo toivottaa myös hyvää alkukesää! 

Terveisin Anna-Maria   

Read More