Tonttuovi puutarhatontulle

Tonttuovi puutarhatontulle

06 tammikuuta 2022

Tampere, Suomi

Ei kommentteja

Nyt loppiaisena tätä kirjoitellessani olen jo kerännyt joulukoristeet pois, mutta ajattelin kuitenkin lisätä muutamia joulukuvia tänne. Vähän niin kuin muistoksi siitä, millainen meidän eka joulu uudessa kodissa oli. Muistelen tätä joulua mieluusti leppoisana kotijouluna perheen kanssa, en niinkään koronakaranteenijouluna jota se myös oli. Tarkoitus oli mennä mummolaan, mutta nyt oltiin ihan kotona. Oli kyllä kivaa, onneksi ei oltu kovin kipeitä. 

Yhden koristeen joululta jätin, tonttuoven. Tonttuja ei tietenkään ole vain jouluna, joten en halua viedä meidän uudelta asukkaalta kotia. Tullaan tosi hyvin keskenämme toimeen. On hauskaa ajatella että meillä asuu kotitonttu. En tiedä onko se muista niin hauskaa kuin minusta, oikeasti tämä on kerrassaan riemukasta mielestäni. Mukava että hän suostui jatkamaan meillä vuokralaisena ja hoitaa täten jatkossa saunatontun ja puutarhatontun hommia. 

Tein oven vesiväripapereista liimaamalla niitä Eri Keeperillä useamman kerroksen päällekkäin. Sininen on seinämaalia ja vesiväriä, koristeet akryylimaalia. Luuta on makrameelankaa, tekstiililiimaa ja oksan palanen. Kynnysmatto juuttinarua makrameesolmuilla. 

Monet joilla on oikea kuusi sanoo että havuja löytyy vielä juhannuksenakin. Glitterkuusen glitteriä löytyy meiltä varmaan seuraavaan jouluun saakka, kunnes se pöläytetään taas paikoilleen. Elämässä on ihan hyvä olla kimallusta, ei kai sitä voi olla liikaa sentään. Ennen niin tylsän harmaa eteisen matto säihkyy hillitysti, se on nyt glamour. 

Ei meidän kuusi nyt ihan niin paljoa glitteröinyt että pelkäisin sitä hengittäväni, mutta ikävä homma tuo mikromuovi kuitenkin. On olemassa sellaista syötävää glitteriä kakkuihin ja biohajoavaa ekoglitteriä. Vahvasti epäilen ettei tässä kuusessa ole kumpaakaan niistä. Voisin alkaa suunnittelemaan sellaista biohajoavaa/syötävää kuusta. Se voisi olla kypsä vasta loppiaisena ettei kukaan vahingossa maistele sitä jo aatonaattona. Jatkan tämän tuoteidean kehittelyä.

Terveisin Anna-Maria

Read More

Tulostettava värityskuva siilistä

Tulostettava värityskuva siilistä

09 elokuuta 2021

Tampere, Suomi

2 kommenttia

Piirsin tämän kukikkaan siilin meidän tytöille värityskuvaksi ja jaan sen myös teille. Hänestä sukeutui aika veikeä kaveri. Elliä vähän ihmetytti nuo kukat ja lehdet, mutta tämä utelias siilinpoikanen on kävellyt varmaan kukkapenkissä. Sitten kukat on takertuneet ja lehdet varisseet piikkeihin jumiin. Tai hän on sellaista harvinaista rotua joka on osittain kehittynyt kasviksi. En osaa tarkemmin sanoa, sillä en ole perehtynyt tähän siilien sukuhaaraan sen enempää, ainoastaan piirsin sen. Linkki mustavalkoiseen tulostettavaan PDF-tiedostoon löytyy valokuvien jälkeen.

Siili on ollut meidän erityisen mielenkiinnon kohteena viimeaikoina. Tai kuten tytöt sitä kuvailevat pieni söpö peto, koska on hurjaa että se saattaa saalistaa sammakoita ja muita pikku otuksia. Yhtään siiliä ei olla meidän huudeilla tavattu, mutta naapurustossa vilistää Orre -nimen saanut orava. Nähtiin Orrea myös viikonloppuna Tallipihan kulmilla käpymetsällä, on se ehtivä kaveri.

Tästä linkistä voit ladata värityskuvan. Teehän siitä oikein hieno!

Terveisin Anna-Maria

Read More

Pääsiäisen paperiset viuhkakoristeet

Pääsiäisen paperiset viuhkakoristeet

06 huhtikuuta 2021

Tampere, Suomi

1 kommentti

Moi ja iloista kevättä! Tänään satoi lunta ja oli kuin marraskuussa, mutta se kuuluu asiaan. Kolme tai neljä takatalvea on aina, ihan perus settiä tämä. Tulin esittelemään meidän pääsiäiskoristeluita. Oksat valmistui tänä vuonna hyvissä ajoin, sillä kokemusta on karttunut viime tippaan jääneistä koristeluhommista.  

Muistin palmusunnuntaina iltapäivästä että tämä taisi olla se virpomispäivä ja ei millään jaksettu lähteä enää illasta suorittamaan tehtävää. Kohde olisi ollut siskoni Julia. Järkeilin että virpoa saa tutuille varmaan  melkein koska huvittaa, joten sovin tyttöjen kanssa että seuraava viikonloppuna sitten. Hienot suunnitelmat ei onnistuneet, saatiin flunssa ja pajunkissat sai jäädä luomaan pääsiäistunnelmaa meille kotiin. Tässä Julia kuvia sinulle niin voit ihastella virtuaalisesti. Onneksi suklaamunia muistin ostaa riittävästi ja selviydyimme pyhistä hyvillä mielin.

Rairuoho kasvoi tänä vuonna harvana. Lapset pelasti tilanteen maalaamalla niin hienoja munia, että kun ne asetteli haituvaisen ruohon päälle ei kukaan enää huomannutkaan surkeaa kylvöstä. Vitsoissa oli paperikoristeita. Oli meillä höyheniäkin, mutta ei missään vaiheessa saatu aikaiseksi kiinnittää niitä paikoilleen. Elli herättää minut hivelemällä niillä jalkapohjia, hän on löytänyt heikon kohtani eli minkä vain kohdan ihossani. Kutian tosi helposti. Värikkäät höyhenet loihtii olemuksellaan iloista tunnelmaa sängyn alle ja pimeisiin nurkkiin, jossa normaalisti on vain ankeita villakoiria. Vielä yksi höyhenvinkki. Erittäin riemukas seurapeli on kun vuorotellen puhaltaen yritetään pitää höyhentä ilmassa.

Taitellut paperiviuhkat

Laitan tuohon alle kuvasarjan viuhkamaisten paperikoristeiden taittelusta. Idea mukailee kuivattuja palmunlehtiä, joita sisustusblogeissa ja lehdissä välillä näkee. Nämä käy myös kivoiksi viuhkoiksi lasten leikkeihin. Elli teki hiiriviuhkan, Pihla sydämiä yhdistämällä kaksi viuhkapalaa.

Paperiksi käy ohut pahvi tai paperi. Me tehtiin origamipaperiarkeista. Ruskea viuhka on taiteltu leikkokukkien mukana saadusta pakkauspaperista. Vekkien taittelun jälkeen tasaisempi pää puristetaan yhteen ja liimataan kuumaliimalla tai Erikeeperillä. Pajunoksien tapauksessa liimattiin taitosten väliin oksa. Koristeissa ja viuhkoissa päällystettiin jäätelötikku tai muu vastaava paperilla ja liimattiin se keskimmäisen vekin väliin. Muotoon saa variaatiota leikkaamalla erilaisia paloja, ovaaleja tai ympyröitä. Vekit voi tehdä tasaisesti tai jättämällä isompia ja pienempiä välejä. Ylimmässä kuvassa olen leikannut viuhkaan terävät kulmat. 

Pääsiäisemme saattaa kuulostaa aika epäonniselta ja laiskalta kun virpomaan ei päästy ja höyhenetkin jäi teippaamatta, mutta ei ollenkaan! Paperiaskartelun ja flunssan lisäksi tapahtui seuraavaa: 

• Löysin kirpparilta viime syksynä neljä maalipinnaltaan kulunutta, mutta tukevaa pinnatuolia. Pääsiäisen pitkät pyhät ja kotona oleminen sai aikaan inspiraation ja maalasin niistä kaksi. Yhden valkoiseksi ja toisen harmaaksi. Seuraavista kaavailen minttua ja sammaleenvihreää. 

• Suunnittelin lapsille jo perinteeksi muodostuneen pääsiäismunajahdin karttoineen päivineen. Se on aina menestys. Pihla teki minulle saman maalatulla pääsiäismunalla, mutta unohti piirtää kartan ja ilmoittaa että osallistun. Toisena pääsiäispäivänä tyynyn alta löytyi vaaleanpunaisia kananmunankuoren sirpaleita. Nukuin tosi hyvin, niihin sirpaleisiin oli loitsittu hyvää unta.

• Ikävä mummolaan on suuri. Nyt ei ole uskallettu koronan vuoksi matkustaa, mutta toivon että viimeistään heinäkuussa päästään. Leikkasin pari kulunutta lakanaa matonkuteeksi kesää ajatellen, toiveissa on tehdä mummolan vintillä uusi räsymatto. Mielessä jo siintää erilaisia väriyhdistelmiä raitoja ajatellen. On mukavaa varautua ja suunnitella jotakin mieleistä mukavaa asiaa. Paitsi joskus voi käydä niin että vaikka hyvin suunnittelee ja valmistautuu, niin silti voi unohtaa. Vähän kuten eräänä palmusunnuntaina.

Terveisin Anna-Maria

Read More

Kirjottu sateenkaari ja vaaleanpunainen kukkataulu

Kirjottu sateenkaari ja vaaleanpunainen kukkataulu

04 lokakuuta 2019

Tampere, Suomi

4 kommenttia

Minulla oli kesä-syyskuun vaihteessa hillitön innostus kirjontaan. Opettelin säntillisesti perusteet YouTubesta. Rohkaistuin ostamaan lankaa, pyöreän kehikon ja leikkelemään palasen vanhasta pellavalakanasta pohjaksi. Hankin myös sellaisen merkkauskynän, jonka väri haihtuu kankaasta pois muutamassa päivässä. Hurjan kätevä kirjontakuvioiden piirtämiseen ja sellaisiin viesteihin, jotka on tarkoitettu luettavaksi vain parin päivän sisällä. Näillä tiedoilla ja välineillä tein nämä kaksi pientä kirjontatyötä. Niistä tuli sen verran upeita että päätin jättää ne kehikkoihinsa ja ripustaa tauluiksi.

Ja kuulumisia vielä. Parasta tässä syksyssä on olleet seuraavat asiat.

Sain lopultakin päätökseen viime syksynä aloitetut villasukat. Siinä samalla torppaantui joka syystalvinen orastava neulontainnostuksen poikanen, sillä ruskeiden perusvillasukkien neulominen oli niin tavattoman tylsää ettei ihan heti tee mieli heilutella puikkoja. Tämä on siis hyvä asia, sillä sain ne neulontahommat ajoissa alta ja voin keskittyä johonkin muuhun. Esimerkiksi noihin ristipistoihin, vaikkakin niiden tekemisen voisi niputtaa tietyssä mielessä tylsyyskategorian samaan sarjaan. Silti teen mieluiten niitä.

Elli on taas oppinut vaikka mitä. Hän potkupyöräilee vauhdilla, syö salaattia (ei ole oppinut vielä isosiskolta että se on pahaa) ja ekaa kertaa eilen hän sanoi että ärsyttää. "Minua ärsyttää Pikku Kakkonen" oli tarkat sanat kun televisiossa olisi pitänyt olla My Little Pony. 

Luin kesällä aika vähän kirjoja, mutta nyt lukeminen houkuttelee. Synkeät illat, kirjat ja villasukat kuuluu yhteen. Olen ottanut tavaksi lukea ennen nukkumaanmenoa ja aina käy niin että väsyn ihan hirveästi. Tehokas keino olla valvomatta liian myöhään. Olen laittanut merkille, että joka ilta kun luen Pihlalle iltasatua, haukottelen sen aikana vähintään kolmesti. En ikinä vähempää. Jos ajattelen että kohta haukottelen varmasti, niin sitten se tulee takuulla. Haukottelen nytkin. 

Kävin ensimmäistä kertaa vanhempainillassa. Kun olin koululainen, oli tosi jännää kun äiti ja isä meni sinne vanhempainiltaan. Kuvittelin niiden puivan siellä tarkkaankin kaikkien oppilaiden käyttäytymistä ja kelpoisuutta, mutta nyt kun vihdoinkin itse pääsin käymään tuossa mystisessä kokoontumisessa niin olipahan aika tavallista. Ei puimista, vain eskarilaisten arjen esittelyä. Se oli totta mitä porukat sanoi silloin kun tiukkasin mitä juonia siellä punottiin, niin ei yhtikäs mitään.

Huomenna juhlitaan pikkusiskon kolmekymppisiä. Varmaan lauletaan Frederikiä.

Terveisin Anna-Maria

Read More

Ohje langoista solmittuun sateenkaarikoristeeseen

Ohje langoista solmittuun sateenkaarikoristeeseen

23 maaliskuuta 2019

Tampere, Suomi

2 kommenttia

Kokosin ohjeet kivan simppeliin sateenkaari -seinäkoristeeseen, jonka tein meiltä kotoa löytyvistä tarvikkeista. Lankojen materiaaleja ja värejä muuttamalla sen tyylistä saa tehtyä itselleen mieluisan ja tekotapoja on myös monia. Tämä ohje on itse pähkäilemäni ja näille materiaaleille sopiva. Alkujaan ajattelin tehdä makramee seinävaatteen, osittain siitä ilosta että pääsen opettelemaan ja solmimaan erilaisia solmuja, mutta myös siksi että olisihan se kaunis. Tein kuitenkin ensin nämä sateenkaaret ja vältyin samalla ostamasta uutta. Olen luvannut itselleni käyttää ensin pois vanhat langat ennen kuin hankin uusia keriä, vaikka kovasti houkutteli jo painua makramee lankakaupoille. 

Kun näin näitä jo suosituiksi askarteluiksi muodostuneita sateenkaarijuttuja ekan kerran Instagramissa ja Pinterestissä, ajattelin että ne on varmaan aika hankalia tehdä. No oikeasti ei ollut yhtään! Ainut kärsivällisyyttä vaativa osuus oli lankojen kieputtelu rungon ympärille, mutta siihen saa helpotusta jos vaitsee paksuja lankoja tai kankaista nauhaa. Itse valitsin materiaaleiksi sitä mitä kaapista löytyi, eli villasukkia varten ostamiani villalankoja ja varmaan jo kymmenen vuotta vanhaa pellavalankaa, jota käytin aikoinaan loimilankana johonkin koulun kudontajuttuun. Sitä on minulla vieläkin tosi iso rulla, joten pohdin että ehkä se makrameekin voisi luonnistua tästä samaisesta pellavasta. Vaaleanpunainen ja harmaa kiehtoi tällä hetkellä eniten, joten aika hillityllä värimaailmalla mentiin. 

NÄIN TEHDÄÄN

Tarvitset: 

Villalankaa kolmessa värissä, tai useammassa. Käytin sisäosaan samaa valkoista pellavalankaa millä pyörittelin alimman kaaren pällyksen.

Rautalankaa, tarpeeksi jämäkkää, mutta ei liian paksua jotta sitä voi taivutella hyvin. Rautalankaa kului omiini 3 x 0,35m.

pihdit

sakset

teippiä

liimaa 

ompelulanka

neulan Pyöröneula on paras. Omani on hukassa, joten sinnittelin tavallisella silmäneulalla.

1. Leikkaa langat kaaren runkoa varten. Tähän malliin tein kolme nippua, joissa kussakin oli noin 30 lankaa, kukin langan pituus n.55cm. Ulomman nipun langat kannattaa leikata aina edellistä pidemmiksi, jotta hapsut ylettyvät samalle tasolle. Langat saavat muutenkin olla reilun pituisia, ne voi tasata haluamaansa mittaan lopussa.

2. Katko pihdeilä rautalangat jokaiselle nipulle (3kpl). Pituus suunnilleen siihen kohti, mistä sateenkaaren hapsut alkavat. 

3. Teippaa kieputtaen lankaniput ja rautalanka yhteen maalarinteipillä. Aloitin teippaamisen ylhäältä keskeltä, tehden ensin toisen sivun ja sitten toisen. Tässä vaiheessa kanattaa taivuttaa runko kaarevaan muotoonsa.



4. Kieputa villalangat kaaren ympärille. Kannattaa tarkistaa, että aloituskohta on kaikissa kaarissa samalla tasolla. Sipaisin ohuen kerroksen erikeeperiä teipin pintaan pörittelyjen lomassa.

5. Yhdistä osat harsimalla ne nurjaksi puoleksi valitulta puoliskolta yhteen. Harsin aika suurpiirteisesti mutta tiukasti, niin että kaaret pysyvät napakasti kiinni toisissaan.

6. Tasaa hapsut ja tee takapuolelle ripustuslenkki langasta tai rautalangasta. Valmis!

Halusin sateenkaaristani enemmän kapean ja pitkän muotoiset kuin pyöreät. Toinen on vähän pidempi kuin toinen. Ohjeita, edes itse tehtyjä, ei aina tarvitse noudattaa kirjaimellisesti. Näistä tuli aika ihanat. Usein ajatellaan että tämän tyyliset koristeet sopii parhaiten lastenhuoneeseen, mutta itse en juurikaan kategorisoi sisustusjuttuja mihinkään tiettyyn huoneeseen kuuluviksi. Pidän siitä että leikkisyys ja rentous näkyy kaikkialla kodissa. Nämä diy sateenkaaret löysivät paikkansa ruokapöydän takaa, Ellin huoneen vierestä.

Kototeko -blogin Sannalta löytyy kivat ohjeet korviksiin samalla teemalla ja Iinan ohjeessa on kytetty pohjana paksua köyttä. Eikun vaan sateenkaarien tekoon, näillä ohjeilla tai villisti soveltaen!

Terveisin Anna-Maria

Read More

Kesälomalistan tutkimista ja paperijäätelöitä

Kesälomalistan tutkimista ja paperijäätelöitä

31 elokuuta 2018

Tampere, Finland

Ei kommentteja

Mistä asioista haluan tämän kesän muistaa? Tätä mietin kirjoittaessani tätä tekstiä, jossa jaan meidän toukokuussa tekemän kesälomasuunnitelman. Sen kirjoitin minä, mutta Pihla luetteli siihen ne kaikki asia mitä olisi hauska kesällä puuhailla. Listaan sai keksiä ihan kaikenlaista tekemistä, pientä tai suurta. Ruutuun jätettiin tilaa tukkimiehen kirjanpidolle, jos jotain tulee tehtyä useampaan otteeseen. Moni suunniteltu asia jäi myös tekemättä, ne pidetään mielessä ensi kesän varalle tai tehdään kun ehditään. Planetaariokäynti ja tähtitornivierailu ainakin sopii hyvin syksyyn.

Nämä ainakin tehtiin:

En ole helteiden ystävä. Olen lämpimillä ilmoilla raukea kuin kissa. Lekottelisin mieluiten kaiket päivät ja lähtisin ulos vasta illan viilentyessä. En siis ole ottanut aurinkoa tai hankkinut rusketusta, yhdesti sentään ehdin polttaa olkapääni rannalla. Minun henkilökohatainen parhaiden hetkien kesälomalista koostuu suunnittelemattomista hetkistä. Sydämmeni suli aina kun kävin peittelemässä meidän reilu yksivuotiaan iltaisin ja hän sanoi unisena tö. Hän sanoo tosi moneen asiaan tö ja se on suloista. Huvitan itseäni toisinaan muistelemalla miten hauskoilla tyyleillä Pihlan neljä hammasta ovat tänä kesänä irronneet, kerroinkin jo toukokuussa sen ensimmäisen kohtalosta. Haluaisin piirtää ja kuvittaa siitä kirjan! Olin tosi onnellinen eräänä heinäkuun iltana kun kävelin hiprakassa mieheni kanssa pitkin vanhan kotikaupungin katuja jutellen kaikesta mahdollisesta, nostalgisoiden menneitä ja miettien mitä meillä nyt on. Siinä  muutamia suosikkimuistojani.

Huomenna alkaa syyskuu. Kävin poimimassa mumolan omenapuusta omenoita, tuoksuukin jo vähän syksyiseltä. Kohta lähden viettämään kavereiden kanssa viikonloppua ja tekemään  alkusyksyn muistoja.

Terveisin Anna-Maria

Read More

Lahjaksi Girl Poweria - Tanhupallon askartelukirja ja Iltasatuja kapinallisille tytöille

Lahjaksi Girl Poweria - Tanhupallon askartelukirja ja Iltasatuja kapinallisille tytöille

23 toukokuuta 2018

Tampere, Finland

Ei kommentteja

Tänään on Pihlan synttäripäivä ja hankin hänelle lahjaksi pari kirjaa. Hän pitää satujen kuuntelemisesta ja on tosi kiinnostunut kirjoista ja kirjaimista. Me asioidaankin kirjastossa ahkeraan tahtiin ja lainattujen pinosta löytyy uusien tuttavuuksien lisäksi lähes aina ikisuosikki Tatu ja Patu sekä prinsessasatuja. Jotkin tietyt kirjat on silti hauska omistaa ihan itsellään, joko upean kuvituksen takia tai sitten mielenkiintoisen sisällön vuoksi, johon tulee palattua aina uudestaan. Viisivuotiaan Pihlan (upeasti paketoidusta!) silkkipaperilahjapaketista paljastui toivottu Tanhupallon askartelukirja ja valitsemani Iltasatuja kapinallisille tytöille. 

Olin pienenä aikamoinen prinsessatyttö, mutta olin myös paljon muutakin. Leikin kiipeilyleikkejä, pelasin jääkiekkoa ja halusin perustaa mummolan takapihalle krokotiilipuiston. Samoin myös Pihla on välillä prinsessa, mutta muuttuu silmänräpäyksessä hurjaksi tiikeriksi tai kummitukseksi. Vaikka pääpaino meidän perheen leikeissä on selkeästi tytöille mielletyssä tekemisessä, joko kaverien tai vanhempien vaikutuksesta tai sitten ihan muuten vaan, en halua kieltää mitään leikkiä sen perusteella että se on vain poikien juttu. 

Olen ollut niin kauan kuin muistan suuri Disney ja luonnollisesti myös Disney-prinsessa fani. Olen onnistunut tehokkaasti siirtämään kiinnostustani seuraavalle sukupolvelle laulamalla biisejä, jakelemalla tuikitärkeää nippelitietoa aiheesta sekä järjestämällä leffailtoja. Varsinkin vanhemmissa, juuri niissä kaikista ihannimmin piirretyissä leffoissa on prinsessan rooli aika kapea. Toki myös entisajan Disney-prinsessat on erilaisine luonteenpiirteineen hurmaavia ja ihailtavia, mutta oli ne myös aika vietävissä välillä. Ajan mittaan sankarittaret ovat muuttuneet moniulotteisimmiksi ja itsenäisemmiksi hahmoiksi, Frozen ja Vaiana siitä hyvinä esimerkkeinä. Katsottiin muuten muutama päivä sitten Robin Hood vuodelta 1973, se jossa Robin ja Marian-neito oli kettuja. Sen aikakauden piirrosjälki on minulle lähimpänä sydäntä ja jollain tasolla se on vaikuttanut myös omaan tyyliini kuvittajana. Tavoitteenani ei kuitenkaan ole kyllästää lapsiani pelkästään satuhahmomaailmalla ja siksi Iltasatuja kapinallisille tytöille tuo esiin erilaisia tarinoita ihan oikeasta elämästä.

Kirja on herättänyt pohdintaa ja hyvää kiriittistä keskustelua. Aihetta on tarkasteltu monipuolisesti tekstissä Iltasatuja ihan kaikille kapinallisille. Elsan Oi mutsi mutsi blogissa. Sadan historiaan vaikuttaneen naisen satumuotoon kirjoitetut tarinat ja niihin tehdyt upeat kuvitukset on kaunis ja mielenkiintoinen kokonaisuus. Luimme tänään iltasaduksi kirjan ensimmäiset tarinat matemaatikko Ada Lovelacesta ja huippumalli Alek Wekistä. Pihla oli omin nokkinensa selannut kirjan kuvituksia läpi päivällä ja halusi kuulla vielä lisäksi tarinat merirosvo Jacquotte Delahayesta ja Kleopatrasta. Lopuksi mietiskeltiin, mitä se kapinallinen oikein tarkoittaa. Pahoin pelkään, etten osannut selittää sanaa täysin tyhjentävästi.

Tanhupallon askartelukirja taasen on aika hauska. Mukavaa että Pihla halusi juuri tämän askartelukirjan, sillä siinä on monta seikkaa joista minäkin pidän askartelun ja käsillä tekemisen lisäksi. Oikeastaan kaikki askartelumateriaalit löytyvät kotoa ja monen jutun voi saada aikaan kierrätysmateriaalista. Hyvää kestävä kulutus ja KonMari tyylistä ajattelua siis. Yksinkertaisimmillaan salaisen kaverin tekemiseen tarvitaan kynä ja sormi, banaanipuhelimeen banaani ja kynä. Vaikeusaste kolme karvapalloa -tasolla askartelu on jo haastavampaa (alla oli varoitus, että saattaa mennä hermo). Silmäilimme kuitenkin Pihlan kanssa ohjeita tyynen rauhallisina. Todettiin että ollaan jo niin askartelukonkareita, että eiköhän nämä hommat ajan kanssa onnistune. Pelonestokiikarit menee varmasti myös tehtävien listalle, sillä ne päässä ei pelkää esimerkiksi pimeää. 

Tuosta kortista vielä muutama sananen. Kortin kuva on Pauliina Mäkelän piirros, ihan huikean hieno. Sanoin Pihlalle että tästä kissasta tulit mieleen sinä ja hän vastasi. "Äiti. Minähän olin pienenä samanlainen kuin Elli ja sitten minä kasvoin isoksi tytöksi ja nyt olen välillä kissamainen. Minullahan on haukan katse." Hyvin Pihlamainen toteamus.

Terveisin Anna-Maria

Read More

Kiikareita kaikenlaisiin tilanteisiin

Kiikareita kaikenlaisiin tilanteisiin

14 joulukuuta 2017

Tampere, Suomi

Ei kommentteja

Monissa blogeissa ja Instassa näkee silloin tällöin muiden askartelusta kiinnostuneiden hienoja diy kiikareita. Meiltä löytyy niitä myös. Nämä on  tehty vessapaperirullista ja liimattu yhteen kuumaliimalla. Joskus jos haluan askarrella yhdessä Pihlan kanssa helpon jutun, niin ehdotan kiikareiden tekemistä. Samalla kehitellään joku teemaan sopiva leikki siihen jatkoksi. 

Pinkit mustilla täplillä ja viivoilla on prinsessakiikarit. Niillä tarkkaillaan linnasta tai majasta valtakuntaa. Silmäripsikiikarit on juhlavimmat, oivalliset varsinkin sitten Uutena vuotena. Uusimmat tulokkaat valikoimaan on joulukiikarit. Niillä tarkkaillaan tonttuja tai leikitään että ollaan itse tonttuja tai muita vakoojia. Joulukiikareiden päällystämiseen käytin suttupaperia, johon olen testaillut värejä maalatessani vesiväreillä. Hyvä että niillekin tuli jotain käyttöä. Joukosta uupuu lohikäärmeiden tarkkailuun suunnitellut kiikarit, ne on vihreät ja varustettu siivillä. Ne on jossain hukassa. Kolmevuotias Pihla fanitti aikoinaan lohikäärmeitä. Ponit on syrjäyttäneen lohikäärmeet ykkösjuttuna, mutta mahtuu nekin ja dinot leikkiin mukaan vanhempina ja pikku ponien opettajina.

Vauva oli ihan riemuissaan kun sisko palasi tänään mummolasta. Naurusta ei meinannut tulla loppua ja pieni ryömi Pihlan kintereillä niin vauhdilla, että väsähti lopulta erityisen pitkille päikkäreille. Jälleennäkemisen riemu oli kyllä molemminpuolista. Huomaa että isosisko on ihan erityisen tärkeä henkilö meidän seitsenkuiselle. 

Lisää kiikari-inspiraatiota löytyy ihanista blogeista Taru Hanna ja Muita ihania.

Read More

Ihan pieni tonttupariskunta

Ihan pieni tonttupariskunta

05 joulukuuta 2017

Tampere, Suomi

Ei kommentteja

Tänä jouluna meillä tulee olemaan aika niukanlaisesti joulukoristeita, sillä me matkustetaan jouluksi muualle. Me ei mennä edes perinteisesti mummolaan, vaan mummolan väki tulee kanssamme jouluksi kylpylään! Jotenkin koristeet ei nappaa muutenkaan tänä vuonna. Vähän kynttilöitä ja paljon pipareita on just hyvä. Ei tule myöskään kuusta, sillä en jaksanut enää katsella meidän rähjäistä muovikarahkaa, joka ehkä pari vuotta sitten näytti vielä kuuselta. Taaperovuodet olivat verottaneet raukkaa ja sitä oli harvennettu sumeilematta, ehkäpä jopa imeskelty. 

Meillä on ollut Pihlan kanssa meneillään tässä parina iltana piparkakkutalo talkoot. Askartelemani tonttupariskunta muuttaa sinne huomenna, kunhan saadaan vielä piha laitettua kuntoon. Tänä vuonna mentiin kaupan valmiilla mallilla. Omatekoiset kaavat löytyy viime vuodelta, mutta nyt oikaisin. Alla pari kuvaa piparkakkutalon tekovaiheista vuosimallia 2016. 

Read More

Vesivärein koristeltu vaippakakku

Vesivärein koristeltu vaippakakku

03 joulukuuta 2017

Tampere, Suomi

3 kommenttia

Jes. Kerrankin kakku jonka osaan tehdä, eli vaippakakku! Juhlimme eilen siskon baby showereita ja pääsin toteuttamaan vaippa täytteisen kakun omalla tyylilläni. Maalasin kerroksia ympäröivät paperit vesiväreillä ja innostuin tyylittelemään lehviä ja palluroita niin perusteellisesti että sain inspiraatiota pariin kuosiin siinä samalla. Vaippakakun ohjeita löytyy helposti googlettelemalla. Tämän kokoamiseen käytin apuna Hurmaavan valkeaa -blogin ohjetta. Vaipat on merkkiä Naty. Niitä tykkään myös useimmiten käyttää meidän vauvalla. 

Ohjelmana kutsuilla oli lautapeli (sain karun muistutuksen siitä miten ruosteessa nippelitietotietämykseni onkaan, kiitos Trivial Pursuit) ja vauvanruokien maistelu silmät sidottuna. Emännöin maistajaisia ja kirjoitin tulokset ylös niin en voinnut osallistua, mutta arvuuttelua ja analyyttistä pohdintaa tuli siihen malliin että haastavalta vaikutti. Ovat nuo neljäkuisten hedelmä- ja marjasoseet aika mautonta tavaraa kuitenkin. Olipa kivan rennot kemut, ihanaa loppuraskautta sinulle Jossu!

--------------------------------------------

I made watercolor diaper cake with leaves and dots for my sister´s baby shower.

Read More