15 maaliskuuta 2015

Trenssi ja keväiset kadut





Minä yritän pitää talven puolia, mitä tulee keskusteluun siitä mikä on paras vuodenaika. Tämä siksi että mun synttärit on helmikuussa ja täten kirpeimmät pakkaskelit on hyvä juttu, kuin suoraan yhdistettävissä täytekakkuun ja pakettien avaamiseen. Hehkutan pakkasia kesällä kun on liian kuuma ja syksyllä kun pimeät illat selvästi kaipaa kunnon kinoksia tuodakseen valoa. Talvella paukkupakkasilla olen yhtä hymyä vaikka paleltaa aivan liikaa. Nyt kevään saapuessa täytyy, vaikka periaatteesta en haluaisi, myöntää että nyt on todellakin käsillä paras vuodenaika. Ei vitsi miten hienolta tuntuu pukea jotain muuta kun talvitakki ja pari kerrosta housuja jalkaan!

Maanataina kun nämä kuvat otettiin, jalkakäytävät oli vielä hiekoituksen peitossa. Katu oli kuiva ja pölisevä. Keskiviikkoaamuna meidän huudien pyörätiet oli mystisesti sileytyneet ja puhdas asfaltti oikein loisti. Kun katsoo sisältä kadulle, näyttää keväälle mutta ulkona puskee aika kova viima. Silti, eihän tästä voi valittaa.



Maanantaina meidän päivän ulkoilut ulottui muutaman korttelin päähän naapurikauppaan. Juuri sopivan nopea reissu pukeutua uuteen kevättrenssiin joka on kummitäti Johannan, meidän vakkariompelijan tekemä. Itse omistan aika samanlaisen vatkapuuronvärisen takin ja siitä haettiin mallia tähän Pihlan asuun. Olen pienesti, okei aika paljon, innoissani jos meidän vaatteet sopii yhteen. Tiedätte varmasti ne mummot ja papat jotka kävelee tuulipukusamiksina? Se on mun tulevaisuuden unelma! Harmi vaan että toi siippa on turhan itsepäinen ja tyylitietoinen. 

Tähän päivään kuuluu pienen vauvan ja hänen vanhempiensa luona kyläilyä, siinä ainut kunnon suunnitelma. Hyvää sunnuntaita!


Terveisin Anna-Maria



Kommentoi tästä